3 kesän parasta smoothie bowlia – osa 1/2

Kesä on täällä ja kolmeakymmentä astetta hipovat säät ovat myös. Hellepäivien pelastukset ovat tässä! Tein listaa mun omista lemppari smoothiekulhoista ja nyt jaankin ne teille. Kaikkien näiden bowlien valmistukseen menee alle 10 minuuttia, joten nämä bowlit ovat ihan täydellisiä aamupalaksi, nopeaksi välipalaksi tai iltapalaksi. Jos haluat tehdä näitä jo jääkaappiin illalla valmiiksi, niin pakastemarjat ovat ehtineet sulaa ja smoothien koostumus on enemmänkin juotavassa muodossa (tämäkin vaihtoehto on hyvää!). Tällöin myös koristeet uppoaa. Suosittelen siis syömään tuoreeltaan jääkylmänä, jos haluat bowlina tehdä. 🙂

Kuinka sitten saada se täydellinen koostumus bowliin? Itse laitan kaikki ainekset blenderiin, mutta varon liian nesteen laittamista, jotta smoothien rakenne säilyy paksuna. Vaihtoehtona on käyttää vain ja ainoastaan pakastettuja marjoja, sillä paksu koostumus tulee niistä. Nesteitä kannattaa laittaa kesken sekoituksen tarvittaessa lisää. Blenderi ei jaksa välttämättä sekoittaa näin paksua seosta tasaisesti, joten ainakin itse avustan blenderin sekoitusta sekoittamalla itse kannen aukosta sekoitustikulla. Näin myöskään nestettä ei tarvitse välttämättä lisää kaataa. Koristelu on mielestäni paras osuus tässä, koska saan käyttää omaa luovuuttani ja ainakin itse rakastan syödä hyvän näköistä ruokaa!

HUOM! Reseptit ovat kahdelle. Jos siis haluat tejdä vain yhden annoksen (etkä toista esimerkiksi jääkaappiin odottelemaan), niin puolitathan reseptit. Nyt reseptien kimppuun!

Banaani-suklaakulho:

  • 2 pakastettua banaania
  • 1/3 osa Barebells protein milkshake chocolate
  • 125g kotimaisia pakastemansikoita
  • koristeeksi: tuoretta banaania ja mansikoita, raakakaakaojauhetta sekä cashew pähkinöitä

Tämä on mun ehdoton lemppari herkuttelukulho, joka vie myös ihanasti makean nälän mennessään, ilman ylimääräisiä kaloreita. Teen tätä yleensä välipalaksi kun makeanhimo iskee tai välillä myös herkku aamiaiseksi. Proteiinipirtelöpohja pitää kylläisenä pitkään.


Mansikka-basilikakulho:

  • 250 g kotimaisia pakastemansikoita
  • 20 basilikan lehteä
  • 4 dl maustamatonta jugurttia
  • 2 pakastettua banaania
  • koristeeksi: basilikan lähtiä, tuoreita mansikoita ja Fazerin mansikkaista kaakaogranolaa.

Vinkki! Voit leikata mansikat halutessasi hauskan mallisiksi, jos tykkäät koristeluosuudesta. Mansikoista voi tehdä esimerkiksi kukan mallisia. Tähän on myös helppo yhdistää esimerkiksi itse tehty granola!


Viherkulho:

  • 250 g pakastelehtikaalia
  • 10 tuoretta mintun lehteä
  • 1 tuore päärynä
  • 2 pakastettu banaania tai avokadoa
  • 150 g pakastemangoa
  • 1 limen mehu
  • 1 dl omenamehua
  • koristeeksi: mintun lehtiä, chian siemeniä, banaani, lime viipale

Tämä takuuvarma kirpsakka energiapommi tuo aamuusi tarvitsemasi vitamiinit ja boostin! Itse en tykkää yleensä vihersmoothieista, mutta lime ja minttu antavat tähän heti aivan erilaisen raikkaan maun. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan, vaikka et olisikaan vihersmoothieiden suurin ystävä! VINKKI: lisää reseptiin lisää limemehua ja omenamehua, niin saat juotavan version tästä smoothiesta!


Onko sulla jotakin lemppari smoothieita joita tykkäät tehdä? 🍓

❤ Salla

Äitiyspakkaus unboxing 2020

Käytiin eilen hakemassa tämän vuoden äitiyspakkaus meidän lähimmästä Matkahuollon pisteestä. Ilmeisesti tätä alettiin jakamaan jo huhtikuun lopussa sekoituksena myös vanhaa 2019 äitiyslaatikkoa. Halusin pelata varman päälle, että saadaan tämä tämän vuoden laatikko kaikessa komeudessaan, joten laitoin Kelan hakemusta menemään vasta toukokuun loppupuolella. Itseäni tämän vuoden laatikon sisällys miellytti ihan valtavasti ja yllätyin, kuinka paljon tuotteita tämä laatikko sisälsi. Sisällys oli ihanan neutraali ja sopisi mainiosti niin tytölle, kuin pojallekin. Näin esikoista odottessa laatikossa oli myös paljon tuotteita, joita en edes ollut vielä ajatellut hankkivani. On helppo keskittyä ostamaan vauvalle suloisia vaatteita, mutta mielessä ei ollut vielä käynytkään esim. kynsisakset, harja, kylpyveden lämpömittari saatika nännirasva. 🙈


Vuoden 2020 äitiyspakkauksessa oli yhteensä 56 tuotetta ja tätä laatikkoa voi myös tarvittaessa käyttää vuoteena, sillä pohjalla on vaahtomuovipatja. Pakkauksen mukana tulee myös vuodevaatteet. Pakkaus ei juurikaan eronnut edellisten vuosien pakkauksista, muuta kuin kuoseilla. Pakkauksessa oli ihanasti eri kokoisia vaatteita ja sopivasti on papuselle oikean kokoiset talvivaatteetkin nyt saatuna. Lopussa vielä kuvaa laatikon sisällöstä!

Omat suosikit äitiyspakkauksesta:

  • Ruokalappu (niin suloinen eläinkuosi!)
  • Ulkohaalari-makuupussi (suloinen karhukuosi, hyvän kokoinen eli menee pitkään, monikäyttöinen)
  • Villasekoitehaalari (tuntui super laadukkaalta ja lämpimältä, syyslasta odotellessa varmasti paljon käytössä)
  • Peitemakuupussi (varmasti eniten käytössä ja ihana Familon eläinkuosi)
  • Kietaisubodyt (super käteviä ja kuosit olivat ihanan neutraalit)
  • Pyyheliina (ihana väritys, ei vielä löytynytkään omasta kaapista, kissan kuvan voisin vaihtaa koiraksi 🐶)

Omiin suosikkeihin ei todellakaan kuulunut pehmolelu, joka tuli tämän vuoden pakkauksessa, mutta niitä tulee hankittua varmasti liikaa kuitenkin 🙊. Nyt vaan pyykkikone pyörimään ja kaikki nämä ihanuudet vaatekaappiin papusta odottamaan! ❤ On tämä Suomi vaan niin hieno maa, kun tällaisia apuja saa!

Mitä itse tykkäsit tämän vuoden äitiyspakkauksesta? 🙂 Mitkä sun omat lempparit oli?

❤ Salla

TJ 100 – sokerirasitus, nilkkaturvotukset ja supistelut

100 päivää jäljellä ja sen kunniaksi oli sokerirasitus. Pelkäsin ennen sokerirasitusta lähinnä sitä, että todetaan radi, kesäjätskit kielletään, sokereita pitää alkaa vahtaamaan ja jonkin verran mietin myös sitä, että miten mun kroppa kestää sen paastoamisen ja makean litkun. Sokerirasitukseen kannattaa varata aika jo hyvissä ajoin. Itse sain muutaman viikon päähän ajan varauksesta ajan ja silloinkin vaihtoehtoja oli tasan yksi. Paastota täytyy 12-14 tuntia. Olo ei ollut mikään kaikista virkein tai muutenkaan paras. Sokerirasituksen aamuna oli kurjaa, kun täytyi lähteä ilman aamupalaa (aamukahvi harmitti kyllä enemmän) laboratorioon. Labrassa sitten mukava opiskelija otti mut vastaan, kertoi vähän mitä tuleman pitää, otti paastoarvon suoninäytteenä ja ojensi sen jälkeen mulle n. 1,5 lasillista hyvin makean vadelmatripin makuista sokerilitkua. En jäänyt maistelemaan sitä, vaan join ykkösellä alas kaiken. Ohjeeksi tämän jälkeen tuli, että jos oksentaa niin sokerirasitus keskeytyy. Ojennettiin maski ja sanottiin, että käytävään vaan tunniksi odottelemaan. Vettä sai vähän juoda, (määrää ei kerrottu, muuta kuin vähän. Muilta olen kuullut, että 2dl verran vettä saisi juoda rasituksen aikana.) pissalla sai käydä ja sitten piti tunti odotella. Ensimmäisen tunnin kohdalla ajattelin, että ei tämä nyt niin paha ole. Miksi kaikki tästä niin vuohottaa? Tunnin päästä kutsuttiin uudelleen verikokeisiin ja taas suoninäytteenä otettiin sokeri. Tässä vaiheessa mulla alkoi olla jo vähän heikompi olo ja toivoin pääseväni johonkin lepäilemään, että olo pysyisi edes jotenkin samana loppuun asti. Lepopaikkoja ei löytynyt ja ohjattiin taas käytävään. Kattelin jonkin aikaa tv sarjoja, mutta viimeisen puolen tunnin kohdalla olo alkoi olla jo aika sietämätön ja ekat oksennukset sain nielaistua takaisin. Yritin käytävän sohvalla röhnätä puoli-istuvassa asennossa ja löyhyttelin vähän paitaa, ettei mikään kiristäisi masua. Sain noin 15-20 minuuttia oksennusta pidäteltyä, kunnes oli pakko juosta vessaan. 10 minuuttia ennen viimeisen näytteen ottoa vessassa lensi oksennus kaaressa, kun sain vessan oven kiinni ja samalla sain ensimmäisen nenäverenvuotoni sitten 10 vuoteen. Yritin todella viimeiseen asti pidätellä oksennusta ja toivoin, että saisin tämän kerralla hoidettua. Viimeistä näytettä ei voitu enää ottaa oksentamisen takia ja nyt jännään huomista neuvolaa mitä siellä asiaan sanotaan. Toivon nyt, että paastoarvo ja ensimmäisen tunnin näyte ovat niin hyvät, että sanottaisiin vaan ettei uudelleen tarvitse mennä. 🙈 Jos joudun mennä uusimaan tämän kokeen, niin tarvitsen kyllä suosituksia siitä, missä Helsingin labrassa pääsee makuulleen olemaan!

Jonkun verran multa on kyselty sitä, että miksi jouduin sokerirasitukseen, kun eihän mulla ole ylipainoakaan ja oon niin nuori. Neuvolasta sain vastaukseksi, että kaikki yli 25-vuotiaat ensisynnyttäjät käyvät sokerirasituksessa raskausviikoilla 24-28. Sokerirasitukseen voi joutua myös jo aiemmin, jos sulla on esim. suvussa diabetestä tai jos sulla on ylipainoa. Tällä hetkellä sokerirasituksen raja-arvot ovat: paasto 5,3 mmol/l, tunnin jälkeen 10mmol/l ja kahden tunnin jälkeen 8,6mmol/l. Tottakai kävin sokerirasituksessa, eikä mielessä käynytkään siitä kieltäytyä. Nyt vaan jännitellään niitä omia arvoja!


Pitkät työpäivät on saanut mun jalat turpoilemaan ja supisteluita on tiuhaan töissä tullut. Teen siis 12 tunnin työpäiviä sairaanhoitajana päivystyksessä ja nyt rv 26 alkaa tuntua, että vauhti jo hidastuu, jalkoja särkee jo muutaman tunnin jälkeen ja viimeistään kotimatkalla vatsa on molemmilta puolilta kipeä ja kivikova. Kotimatkan kävelyosuudet täytyy kävellä hitaasti, niin kipu helpottaa. Vatsan kovuus eli ne supistukset loppuu oikeastaan vasta, kun menen nukkumaan ja pääsen vaaka-asentoon. Tukisukat vielä pariksi viikoksi töihin ja sitten alkaakin kuukauden mittainen loma! Loman jälkeen olisi enää kolme viikkoa töitä ennen mammaloman alkua. Tää loma tulee todellakin tarpeeseen. Nyt jo täytyy monet kylmät suihkut ottaa päivän aikana, että näistä helteistä selviää!

Miten teidän muiden raskaus on sujunut? 🙂

❤ Salla

Potkii, potkii!

Toinen kolmannes jo kohta loppumetreillä ja oon kyllä kummastellut tätä, että miten tää raskaus onkin mennyt ihan niin kuin oppikirjoissa! Oon voinut ihan super hyvin, eli vahvistan senkin väittämän, että toinen kolmannes on ihanaa aikaa 😅. Välillä närästää, päätä välillä särkee, tulee harjoitussupistuksia, ummettaa ja nyt on alkanut uusi oire, eli suonenvedot! Ai kamalaa kuinka ärsyttääkin heräillä niihin keskellä yötä ja sitten saakin taas hetken odotella, että saa uudestaan unen päästä kiinni. Raskausarpia ei ole vielä tullut ollenkaan, eli niitä odotellessa vielä (tai sitten ei 🙊). En ihan tarkkaan tiedä mitä se viimeinen kolmannes mukanaan tuo paitsi turvotuksia ja väsymystä. Ehkä vähän kauhulla sitä odottelen näiden kesähelteiden vuoksi ja sitä miten enää töissä pystyy sitten käymään, jos kovastikin turvottelee. Potkuja on sadellut ja vielä on ilmeisesti tilaa vauvallakin siellä kohdussa liikkua. Ilmeisesti jossakin vaiheessa, kun tila alkaa käydä vähiin, niin potkutkin vähenee tai alkaa ainakin tekemään kipeää.

Laittelin aiemmin tänään hieman potkuista videota IG storyjen puolelle ja kuvailin myös vähän omia fiiliksiä sinne. Potkuja on alkanut nyt muutaman viikon sisään tulla paljon enemmän! Viikolla 18 tunsin ensimmäiset potkut, joita taisin alussa kyllä luulla vaan pieruiksi 🙈. 23 viikolla taisin ensimmäistä kertaa nähdä masun päältä, kun papunen potkii. Jotenkin en osannut edes olettaa, että tää voi tuntua näin ihanalta, kun näkee ja tuntee oman lapsen kasvavan tuolla sisällä. Aluksi oli pelko, etten ehkä kiinny tähän masuun, mutta nyt se on kyllä jo kovin rakas 🙂 . Laittelen alle vielä vähän lisää kuvaa tästä vauvamahasta, kun tätä on niin kiva fiilistellä! 🤰


Olin jotenkin järkyttynyt aamulla, kun avasin Preggers sovelluksen ja sieltä pamahti ruutuun kukkakaali! ”Siis onko se jo niin iso!” Oli mun ensimmäinen lause tänään aamulla, kun katsoin, että se on jo 800g ja viikon lopussa jo 900g painava. Sehän on jo melkein kilon 🙊! Oli ihan helpottavaa tietää, että jos papunen nyt päättäisi tähän maailmaan tupsahtaa, niin sillä olisi jo mahdollisuus sairaalahoidolla selvitä hengissä. Toivon todella, että hän viihtyy kyllä loppumetreille asti siellä masussa. Ensimmäinen syyskuinen2020 syntyi jo ja toivon, että koko perheellä menee kaikki hyvin! ❤

Mua kiinnostaisi kovasti kuulla, että millainen teidän viimeinen kolmannes oli! Mahtavaa viikkoa ja nauttikaa ihanat auringosta. ❤

❤ Salla

Ratasostoksilla

Millaiset olisi hyvät lasten rattaat? Ensimmäisiä rattaita ikinä ollaan hankkimassa ja valikoimaa tuntuu olevan hurjan paljon. Emmaljungaa tuntuu suurimmalla osalla olevan, mutta Britaxen Smile III tuntuu myös olevan suhteellisen suositut. Käytiin tänään Verkkokauppa.comissa katselemassa ja kokeilemassa rattaita. Ollaan netistä katsottu ja mietitty, että mitkä olisi hyvät rattaat. Halutaan kuitenkin laadukkaat ja hyvät rattaat työntää. Ja hei, jos sulle tulee jotakin hyviä tipsejä rattaiden hankinnasta tai muista lisävarusteista, niin vinkkaathan tänne! 🙂

Mulle tärkeitä ominaisuuksia rattaissa:

  • Yhdistelmävaunut!
  • Hyvin kääntyvät isot rattaat (joilla pärjää myös hyvin lumessa ja loskassa)
  • Iso säilytystila rattaiden alaosassa, johon saa vaikka kokonaisen kauppakassin.
  • Iso säätövara työntöaisassa
  • Kevyet ja ketterät
  • Helppo kasata vaikka yhdelläkin kädellä
  • + Itselle tärkeä on myös rattaiden ulkonäkö, joka miellyttää omaa silmää

Työnneltiin siinä tovi erilaisia rattaita ja kaikista parhaimmalta tuntuivat Britaxen Smile III. Olin hyvin yllättynyt siitä, miten helposti ne sai kasaan ja kuinka pieneen tilaan ne tällöin sai. Rattaat oli helpot ja kevyet työntää sekä rattaiden lukitus oli hyvin kätevä eikä tarvinnut voimaa ollenkaan. Jarrun kohdalle syttyi myös hienosti punainen ja vihreä merkki riippuen, olivatko ne lukossa vai vapaalla. Ainoa asia mikä harmitti oli väri. Ei haluttu (huom. siis minä en halunnut 😅) näitä tumman sinisiä eikä kokonaan mustiakaan, koska tuo ruskea työntöaisa oli niin mukava kädelle + hyvän näköinen. Harmaakaan ei oikein napannut. Markus lopulta huomasi, että näitä saa myös beigenä ja laitettiinkin samantien kotiin päästyä tilaukseen nämä rattaat Pure Beige värisenä. 😍 Mukaan kuului tosiaan tämä koppaosa sekä istuinosa. Katsotaan tähän runkoon vielä yhdistettävä turvakaukalo Britaxelta myöhemmin. En tiedä ollaanko ihan hurjan aikaisin liikkeellä, mutta rattaat on vasta tosiaan matkalla meille. 😀

Laittelen vielä varmasti videota ja kuvaa rattaista tarkemmin Instagramin puolelle, kunhan ne vaan saapuvat. Päästään Tedinkin kanssa vähän harjoittelemaan rattaiden kanssa kävelyä 🐶. Aurinkoista viikkoa! ☀ Millaiset rattaat teillä on?

❤ Salla

Ensimmäinen kolmannes – mitä odottaa?

Raskaus ja ensimmäinen kolmannes: pahoinvointia, nenän tukkoisuutta, jäätävää väsymystä, vatsakipuilua  ummetusta, jatkuvaa nälän tunnetta, masennusta, jatkuvaa huolta raskauden kulusta ja epämääräisiä vuotoja. Tätä kaikkea voi olla luvassa! Ajattelin kirjoittaa tänään vähän siitä, mitä oma ensimmäinen kolmannekseni toi tullessaan. Jokainen ja jokaisen raskaus on erilainen, se kannattaa muistaa. Ettenkö minä olisi jostakin raskausoireesta kärsinyt, ei se tarkoita sitä, etteikö se sinun kohdallasi olisi täysin normaalia! Jos jokin asia askarruttaa, niin itse ainakin opin, että pienelläkin kynnyksellä voi neuvolaan olla yhteydessä.

  • Pahoinvointi – suosittelen lämpimästi kantamaan oksennuspussia, paperia ja vesipulloa mukana. Ikinä ei tiedä milloin pahoinvointi yllättää ja se voi käydä nopeastikin, terveisin muutaman kerran kenkiä yövuoron jälkeen suihkun lattialla pessyt tuleva äiti. ✌ Itsellä kuitenkin pahoinvointi jäi usein vain yökkäilyn tasolle, eikä aamuisin tarvinnut oksennella (paitsi yövuorojen jälkeen).
  • Väsymys – Edes kolmetkaan päiväunet päivässä eivät auttaneet siihen kammottavaan väsymykseen! Jos etsit tähän helpotusta, niin vastaus siihen on toinen kolmannes. 😀
  • Nenän tukkoisuus – Ai kamalaa sitä flunssaista oloa ja unettomia öitä, kun tuntui ettei nenän kautta voi hengittää. Otrivinia ja muita avaavia nenäsuihkeita ei suositella käytettäväksi, mutta esim A-vitamiinisuihkeesta saattaa olla hyötyä. Itse käytin kuitenkin muutaman päivän Otrivinia, kun en ollut muutamaan vuorokauteen nukkunut.
  • Vatsakipuilut – Ensin kovia kuukautiskipuja, sitten vain pientä nippailua. Välillä taas koviakin kipuja ja itkien sai vessaan juosta, kun ajattelin, että nyt meni kesken. Välillä täysin oireettomia päiviä ja seuraavana päivänä taas pientä nippailua alavatsalla aina jommalla kummalla puolella varsinkin kohdun kannattimien kohdilla. Jokaisella varmasti taaskin omanlaiset oireet ja kipuilut, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän, niin kuin kaikissa oireissa. Vatsa alkoi ainakin mulla myös nopeasti näyttämään siltä, kuin olisi ollut kamala pissahätä kokoajan, eli alavatsa oli hieman turpeampi.
  • Rintojen arkuus – Ai että sitä tissisärkyä. Joskus sattui kamalasti, toisina päivinä taas ei. Verisuonet myös pulpahti jossain välissä enemmän näkyville.
  • Nälkä – Jatkuva nälkä.. Vaikka juuri oli syönyt, oli taas alle tunnin päästä nälkä. Tämä olikin yksi oireista, joista jäin töissä ensimmäisenä kiinni. Välillä oli tarve kesken traumatiimissä olonkin käydä juoksemassa hakemaan välipalapatukka repusta ja jatkaa taas juosten hommia.
  • Masennus ja huoli raskaudesta – Mun mielestä nää kulkee aika hyvin käsi kädessä. Itseä ei kiinnostanut oikein mikään, aloin paljon pohtimaan, että oliko tämä lapsen hankkiminen sittenkään hyvä juttu. Huoli koko raskaudesta ja siitä kasvaako siellä mikään varjosti myös paljon mun ekaa kolmannesta.
  • Ummetus – Keltarauhashormoni rentouttaa lihaksia ja ruokamassan kulku hidastuu. Raskauspahoinvointi voi myös vaikuttaa ummetukseen. Luumupiltti on paras kaveri edelleen nyt toisella kolmanneksella. Vielä ei ole mitään lääkityksiä tarvinnut tähän vaivaan, vaan luumupiltillä porskutetaan eteenpäin.
  • Epämääräiset vuodot – Kyllä. Kaikenlaista vuotoa on tullut ja voi tulla. Onneksi verta mulla ei ole tullut ollenkaan edes tiputteluvuotona (vaikka tämäkin voi olla täysin normaalia!)

Miten asiat sitten etenevät? Soitin raskaustestin tekemisen jälkeen neuvolaan ja varasin sieltä ensimmäisen neuvola-ajan. Ensimmäisen neuvolakäynti oli viikoilla 8-10 ja Markus oli mun mukana täällä. ❤ Neuvolakäynnillä tehtiin lähete verikokeisiin, jossa kävin viikoilla 10-12. Alussa tuntui, ettei mitään tapahdu pitkään aikaan ja ennen ensimmäistä ultraa stressi raskauden kulusta oli pahimmillaan. Mitä jos siellä ei kasvakaan mitään? Mitä jos alkio on väärässä paikassa? Mitä jos alkio onkin mennyt kesken, eikä minulle vain ole tullut oireita siitä? Mitäs jos siellä onkin kaksi alkiota? Kysymysten tulva täytti ainakin minut ja täytti myös Google hakuni ja välilehteni. Harkitsin kovasti alkuraskauden ultraa, jolla näihin kaikkiin kysymyksiin oltaisiin saatu vastaus. Kuitenkin ajatus siitä, että jos siellä ei näykään vielä mitään toisi lisää huolia ja kysymyksiä. Olinko vain liian aikaisin liikkeellä, eikä sen vuoksi ultrassa vielä mitään näy? Vai onko siellä sittenkään kasvamassa mitään? Tällöin olisin joutunut taas muutaman viikon stressaamaan ja odottamaan mikä se tilanne siellä vatsassa oikeasti on. Myöskin päätökseen vaikutti se, että alkuraskauden ultra on kallis, eikä kunta sitä tarjoa. Alkuraskauden ultraa suositellaan viikoilla 7-12. Viikolla 6 saattaa jo jotakin näkyä, mutta kannattaa malttaa ainakin rv 7 asti (jos päätät mennä alkuraskauden ultraan, suosittelen kovasti kätilön tekemää ultraa Helsingin Perhe Artessa, jossa myös ultran hinta on huomattavasti alhaisempi, kuin muualla. Itse kävin toisella kolmanneksella täällä ultrassa ja kokemus oli ihana!). Ensimmäinen kunnan tarjoama ultra tehdään viikoilla 12-14 ja se voidaan tehdä vatsanpäältä tai emättimen kautta (mulla tehtiin vatsan päältä). Ultran tarkoituksena on selvittää alkioiden lukumäärä, paikka ja raskauden kesto. Tällöin tarkistetaan myös niskaturvotus ja sikiön rakenteet (riskiluvut saat kromosomipoikkeavuuksista labratulosten ja ultran yhdistelmästä, joko jo ultrassa tai viimeistään seuraavalla neuvolakäynnillä. Itsellä riskiluvut oli täysin normaalit, eikä mitään epäilyä mistään poikkeavuuksista tullut missään vaiheessa. Ultrassa myös todettiin, että istukka on takaseinässä). Sukupuoli ei oikein tahdo vielä tässä ultrassa näkyä.

Laajempi terveystarkastus tehtiin neuvolassa viikoilla 13-16 ja lääkäriä pääsin tapaamaan viikoilla 16-18. Neuvolassa seurataan verenpainetta, painon nousua ja virtsan proteiineja sekä glukoosia. Ensimmäisellä neuvolakäynnillä käytiin enemmänkin asioita läpi mitä tulee tapahtumaan ja miten olen voinut. Täytettiin Markuksen kanssa myös audit kysely ja käytiin läpi jo tässä vaiheessa toiveita synnytyssairaalasta (yllä olevassa kuvassa materiaalia, mitä saatiin mukaan ekalta neuvolakäynniltä). Toisella neuvolakäynnillä keskityttiin mun voimavaroihin ja mielialaan. Kuunneltiin myös ekaa kertaa doplerilla sydänäänet ❤ . Lääkärikäynti oli mielestäni täysin turha, eikä lääkäriä kiinnostanut juurikaan mun vointi (toivottavasti sulla on kivempi neuvolalääkäri!). Lääkäri ei tehnyt sisätutkimusta (jotkut kuulemma tekee rutiinisti ja toiset ei) ja kyseli lähinnä mun virtsatietulehdustaustasta ja voinnista. Jos sulla on ollut jotakin erityistä vaivaa raskauden aikana, niin saat varmasti enemmän irti tästä lääkärikäynnistä kuin minä. 🙂

Kirjoittelin silloin ensimmäisellä kolmanneksella myös ajatuksia auki ja fiiliksiä ekan ultran jälkeen. Voit käydä lukemassa niitä tästä linkistä! -> sallasalmela.com/2020/03/17/kun-kaikki-on-ihan-uutta/

Jos jonkin vinkin voin antaa alkuraskautta ajatellen, niin se on ehdottomasti se, ettet liikaa stressaisi ennenaikojaan raskaudesta (TIEDÄN, se on helpommin sanottu, kuin tehty). Mua ainakin helpotti se, että pääsin puhumaan tästä jo heti testin tehtyäni muutaman kaverini kanssa. 🙂 Kirjoittelen tämän toisen kolmannekesen jälkeen vähän tästäkin vaiheesta, eli lisää raskausjuttuja luvassa! Jos koit tästä blogipostauksesta hyötyä, niin jaathan sen eteenpäin muillekin! Ihanaa viikkoa teille kaikille ja kovasti tsemppiä ja hyviä ajatuksia alkuraskauteen. 🙂

❤ Salla

Follow my blog with Bloglovin