Koiranelämää Tedin silmin

Tässä on Ted! Tedi on pitkäkarvainen labradorinnoutaja. Etkö ole aikaisemmin kuullut, että labbiksia on pitkäkarvaisenakin? No et ole ainoa!

Tedi muutti meille 6,5 vuotta sitten Raaseporista kennelistä. Haettiin Ted, kun hän oli 8 viikon ikäinen ransu 🐶. Oltiin keretty seurustelemaan Markuksen kanssa vatsa reilu puoli vuotta, kun päätettiin ottaa koira. En usko, että meidän suhdekaan olisi samanlainen ilman Tediä ❤ . Labradorinnoutaja tuli roduksi meille ehdolle aika nopeasti sen lempeän luonteen ja tottelevaisuuden vuoksi. Lyhyt karva oli myös yksi kriteeri, mutta kuinkas kävikään 🙈. Kun haettiin Ted kotiin meille kerrottiin, että hänellä on vain normaalia paksumpi pentuturkki. Geenitestien tultua maailmalta selvisikin, ettei tämä pentuturkki karisekaan pois, vaan Ted onkin ns. pitkäkarvainen labradorinnoutaja (rumasti sanottuna geenivirhe), jota ei saa rotuun tahallaan lisätä. Tedissä ei ollut mitään vikaa. Geenivirhe kuulosti meidän korvaan pahalle, eikä me haluta sitä käyttää. Tedi on terve koira näön, lonkkien, ja muiden osalta, jonka takia meitä ei haitannut se, että sillä nyt sattuu olemaan vähän pidempi karva, kuin normaalilla labukalla.

Pitkäkarvaisista labukoista löytyy suomenkielistä tietoa hyvin vähän, mutta englanniksi tietoa löytyy jo enemmän. Jos sua kiinnostaa lukea enemmän nippelitietoa pitkäkarvageenistä, niin voit käydä lukemassa siitä esimerkiksi täältä.

Ted on luonteeltaan lempeä ja HYVIN ihmisrakas. Tarvittaessa sillä on vahva oma tahto ja osaa näyttää myös sen puolen itsestään. Ei oltaisi parempaa koiraa voitu toivoa meidän perheeseen. Siitä on tullut rakas niin minulle kuin Markuksellekin sekä meidän molempien perheille. Tedi sopii vallan mainiosti perheen ainoaksi koiraksi, sillä se nauttii täysin rapsutuksin kaikesta saamastaan huomiosta. Lempipuuhiin kuuluu kaikki ruokaan liittyvä, uiminen, pallot ja autoilu (niin kuin varmasti monen muunkin labukan puuhiin 😀 )

Vähän faktoja Tedistä:

  • Tedin molemmat vanhemmat ovat lyhytkarvaisia ns. normaaliturkkisia labukoita, jotka sattuivat kantamaan pitkäkarvageeniä
  • Tedi oppi sisäsiistiksi kolmessa kuukaudessa! Oltiin super yllättyneitä tästä
  • Tedi on syönyt raakaruokaa nyt muutaman vuoden ajan, joka aloitettiin hiivakierteen takia.
  • Tedi on leikattu n. kahden vuoden iässä, joka rauhotti lenkkejä huomattavasti
  • Tedi käyttää ulkoillessa kuonopantaa, koska syö kaiken mahdollisen ja mahdottoman maasta esim. hanhen kakat. Näin se on helpompi hallita ja vetää pois syömästä kakkia
  • Tedi seuraa kaikkialle, oli sitten kyseessä oma pissahetki tai pikapyörähdys vaatehuoneessa
  • Tedi haukkuu ainoastaan isoille koirille tai telkkarille, jos siellä pyörii luontodokkari
  • Tedillä on ulkoillessa vahva oma tahto ja vetää kyllä varmasti sinne suuntaan, jonne haluaa mennä (yleensä siis uimaan päin ⛱)
  • Tedi juoksee omalle paikalleen heti, jos huomaa alkavansa kuolata
  • Tedi vihaa korvien putsausta sekä kynsien leikkuuta
  • Tedi rikkoo kaikki muut lelut, paitsi pehmolelut (pehmolelut ovat vain lussutusta varten ❤ )
  • Tedi on tärkeä osa meidän perhettä ja osa meidän elämän isoja hetkiä, esim. oli häissä ja hääkuvassa mukana. En malta odottaa millainen isoveikka tästä vielä kehkeytyy, kun Papunen kasvaa vähän isommaksi
kuva viime kesältä, kun Papunen oli vielä masussa

Tedi on ottanut Papusen hyvin vastaan. Tai no, ei ole juurikaan ollut vielä kiinnostunut pienestä. Kyllä se siitä muuttuu, kun tuo ihmisvauva vähän vielä kasvaa. Tedi on myös antanut hyvin meille ja Papuselle nyt tilaa ja löytänyt paikkansa koirana ja lemmikkinä.

Jos Tedin arki kiinnostaa, niin käy laittamassa mun tili seurantaan. Tämä karvakuono kyllä pomppii siellä arjessa mukana ❤ . Ihanaa viikonloppua kaikille karvakuonoille ja heidän palvelijoilleen! 🐶

❤ Salla ja Ted

Arkirytmi 24/7 – vauvan ensimmäiset viikot

Ajattelin kirjoitella vähän meidän perheeseen löydetystä rytmistä, jossa Papunen on aika hyvin pysynyt. Hetken se vei, että oppi miten juuri tuo meidän pieni vaippasankari nukkuu, syö ja jaksaa olla hereillä, mutta nyt on päivästä toiseen menty aika samanlaisella kaavalla, joka ilmeisestikin on nyt ainakin hetkellisesti meidän arkirytmi. Tänään tulee pikkuisella täyteen kolme viikkoa ja nuha edelleen vähän vaivailee. Onneksi on edelleen virkeä itsensä ja syö hyvällä ruokahalulla. Pientä koksoisleukaakin alkaa jo olemaan, joten eiköhän painoa ole hyvin tullut pienelle lisää.

8:00 Täällä heräillään yöunilta. Papunen kitisee korissaan sängyn vieressä Otetaan vielä vaipan vaihdon, imetyksen ja aamun pusuttelujen jälkeen pieniä pätkiä unta. Vaippa vaihdetaan yön jäljiltä vielä hämärässä valaistuksessa, eikä päivävaatteita välttämättä vielä laiteta. Äidillä on pieni toivonkipinä jatkaa pieniä pätkiä unta. Pikkuinen ei enää nukahda, joten käyn tekemässä aamukahvit ja hakemassa sohvalle valmiiksi tehdyn aamupalan, jota saan tuijotella vielä muutaman tunnin, ennen kuin pääsen oikeasti itse syömään ja aloittelemaan aamua. Markus on aloitellut jo keittiön pöydän ääressä töitä. Tissitakiainen viihtyy aamusta tiuhaan tissillä ja väliajat tykkää pällistellä lautassilmillään erilaisia valoja ja kasvoja. Suihkautetaan D-vitamiini pikkuisen suuhun ja Disneyn piirretyt pyörii äidille sivusilmällä katseltavana vieressä.

12:00 Vaippa on taas täynnä ja päivävaatteet vaihdetaan päälle samalla, kun laitetaan kuivat pöksyt jalkaan. Pikkuinen on juuri nukahtanut rinnalta pidemmille unille omaan korikehtoonsa, jonka olen nostanut mun viereen olkkariin. Onhan sitä juuri tullutkin kolmisen tuntia valvottua ja pällistelyä maailmaa. ❤ Tässä välissä, kun kuorsaus käy on hyvä väli tehdä vähän kotitöitä. Hoidan pyykit, tiskit, petaan sängyn ja teen ruuan. Markuksella alkaa kohta ruokatauko, joka saadaan nauttia kahdestaan kuunnellen vauvan tuhinaa. Kirjoittelen ruuan jälkeen vielä blogia ja vien Tedin lyhyelle lenkille Papusen vielä nukkuessa kehdossa.

16:00 Pikkuinen alkaa taas vähän kitistä korissaan. Nostetaan prinsessa syliin tissille, josta nopeasti juokin vatsansa täyteen. Markus on päässyt töistä ja vaihtaa Papuselle taas puhdasta vaippaa. Yleensä käydään vaunulenkillä, mutta tänään nuhan takia jää vaunulenkki käymättä. Sylitellään kotona ja tehdään jumppaa vatsallaan leikkimatolla. Hierotaan jalkoja, pussaillaan ja jutustellaan.

18:00 Hereillä ollessa vielä pinnistellään kakat pöksyyn ja tyytyväisenä yritetään heti nukahtaa. Vielä jaksetaan päivittäin ihmetellä Markuksen kanssa kuinka paljon tämä prinsessa oikein pissaa ja kakkaa. Markus käy vielä vaihtamassa uuden vaipan ja sitten vedelläänkin taas unia (tissin kautta). Unet kestää taas useamman tunnin, mutta tällä kertaa ne nukutaankin sylissä. Omat iltatoimet ja syömiset saadaan taas tällä välillä hoidettua, kun pikkuinen tuhisee unissaan.

21:00 Pikkunen alkaa taas heräilemään unilta. Nostan unikeon taas rinnalle ja tunnustelen kuinka täpötäynnä taas vaippa on. Neiti on kova tyttö pissailemaan. Lähdetään vaipan vaihtoon ja vaihdetaan yöpyjama päälle. Kauaa ei jaksata nyt valveilla ollakaan, kun taas simahdetaan uuden syötön jäljiltä yöunille. Alan tekemään seuraavalle aamulle aamupalaa, granolaa tai mangotuorepuuroa yleensä.

22:00 Vihdoin on nukahdettu taas unille ja kehto siirretty takaisin makuuhuoneeseen äidin viereen. Spotifystä soi white noise -soittolista, joka alkaa aina meren kohinalla. Omat iltatoimet on hoidettu jo ennakkoon, eli päästään itsekin nukkumaan. Kännykän selaaminen on kokonaan jäänyt, koska joka minuutti on arvokasta nukkuma-aikaa. Katselen jo ennakkoon kellosta, että 01-02 välillä tulee taas heräiltyä, eli vielä kerkeää nukkumaan reilu kolmisen tuntia.

01:00 Papunen alkaa kitisemään ja heilumaan korissaan. Imetän ja tunnen taas kuinka vaippa on täynnä. Markus heräilee vaihtamaan vaipan ja tuo takaisin Papusen syömään. Syötön aikana tehdään vielä kakat ja lähdetään uuteen vaipan vaihtoon. Syötöissä ja vaipan vaihdoissa onkin mennyt jo tunti, kunnes saan siirretty nukahtaneen pikkuisen taas koriinsa ja itse jatkamaan unia. Markuskin tuhisee jo vieressä.

06:00 Korissa taas heilutaan ja kitistään. Herääminen on nopea, sillä pikkuinen syö ja nukahtaa välittömästi tissille, josta siirretään taas koriin nukkumaan. Herääminen kestää vain 15-30 minuuttia ja taas päästään jatkamaan unia. Markus harvoin edes herää tähän ja siellä puolella sänkyä herätysvalo onkin jo alkanut syttymään työpäivän alkamisen merkiksi. Seuraavaksi päästäänkin taas päivän ja tekstin alkuun.


Aika lailla meidän arki koostuu nyt tästä. Ajat saattavat heitellä tunnilla tai kahdella. Itkumaratoneilta on vielä säästytty ja Papunen on enemmän hiljainen tuijottelija, joka itkee vain hetkellisesti, kun haluaa tissille. Eiköhän tämäkin vielä ajan kanssa muutu. Tällä hetkellä nuhan takia arkirytmiin kuuluu myös nenästä limaimut aina herätessään, mutta toivotaan, että pikkuinen jo kohta paranisi. Arki varmasti kohta taas muuttuu, mutta näin on ensimmäiset kolme viikkoa nyt menty. Niin ihanaa seurailla tuon pikkuisen kasvua ja kehitystä. ❤

❤ Salla

vauvakupla – imetyksen haasteet, baby blues ja ensimmäinen nuha

Täällä blogin puolella onkin nyt ollut vähän hiljaisempaa ja vauvakin kerkesi jo syntyä tässä välissä. Niin kuin otsikosta voikin päätellä, ei tämä meidän vauvakupla ole ollut ihan sitä mitä odotin. En oikeastaan edes tiedä mitä odotin, muuta kuin vauvan nuuhkuttelua ja valvottuja öitä.

Ensimmäinen viikko kotona meni täysin sumussa, mieliala oli matalalla ja kaikki itketti. Pienikin näppylä, vaippaihottuma ja jopa kätkytkuolema tuli taas Googleteltua ja kaikki varmuus ja tietämys lapsista ja vauvoista oli tipo tiessään. En muista juurikaan nukkuneeni, koska heräsin joka ikiseen pieneenkin inahdukseen, joka vauvasta lähti. Täytyy tässä kohtaa jo hehkuttaa ja ylistää omaa miestä, joka on herännyt vaihtamaan vaippoja, tuomaan sänkyyn yöpalaa ja lohduttamaan tätä itkevää äitiä yön pimeinä tunteina. En tiedä miten olisin pärjännyt ilman tätä selväjärkistä miestä, joka ei panikoidu kaikista pienistä inahduksista. ❤

Baby blues alkaa pikkuhiljaa vasta nyt menemään ohitse ja meidän Papunen on jo 16 päivän ikäinen. Itse ajattelin ennen lasta baby bluesin tarkoittavan sitä, ettei omasta lapsesta alussa välitäkään, mutta todellisuudessa se oli mielialan laskua ja kokoaikaista itkua. Huoli tuosta omasta maailman rakkaimmasta kääröstä on joka päivä kova, eikä alun imetysongelmat ja nyt ensimmäinen nuha helpota tätä huolta yhtään.

Kotiuduttiin synnytyssairaalalta omasta toiveesta jo, kun Papunen oli 24 tunnin ikäinen. Imetys sujui kyllä jotenkin ja tuntui. että lapsi jäi rinnalta tyytyväiseksi. Kotona alkoi imuotteen löytämisen kanssa olemaan ongelmia ja nännit olivat kokoajan rikki. Joka imetyskerta sattui ihan kauheasti ja Markus lähti jopa ostamaan rintakumeja, että saisin edes jotenkin ruokittua tuota lasta. Itselle oli todella rankkaa, kun imetys oli ollut niin vahvana toiveena mielessä ja tuntui etten riitä omalle lapselleni. Espoon sairaalan kätilön kontrollikäynti 3 vrk iässä vain pahensi omaa mielialaa ja jäi fiilis, etten osaa hoitaa omaa lastani ja pidän tarkoituksella nälässä. Muutenkin koko käynti oli täysi floppi ja taas itkien meni kotimatka autossa. Onneksi heti seuraavana päivänä nousi maito kunnolla rintoihin ja imetys alkoi onnistua jo paremmin sekä meidän doula tuli tsemppaamaan ja antamaan vielä imetysohjausta. Tästä lähtien on imetys sujunut super hyvin. Välillä edelleen on imuote kapea, eli alahuuli jää vauvalla rullalle, jolloin imetys sattuu, mutta suurempi ongelma on nyt suihkutissien kanssa. 🤦‍♀️ Maitoa siis hyvinkin riittää ja pissavaippoja tulee enemmän, kuin ehtisi vaihtaa. ❤

Nyt meidän Papusella on kolmatta päivää nuhaa ja tuota oman lapsen korinaa on ihan kamalaa kuunnella. Onneksi Babyvacilla lähtee räkä super hyvin pois ja pikkuinen jaksaa olla oma virkeä itsensä hereillä ollessaaan. Ruoka maistuu ja pissaa tulee hyvin. Ei siis syytä huoleen, mutta silti huoli on kova. ❤ Ollaan oltu super varovaisia. Missään ei olla tämän pikkuisen kanssa käyty, edes lähikaupassa ja vieraatkin on pidetty ihan minimissä ja vaan meidän perheet ja kummivanhemmat ovat Papusta päässeet katsomaan. Nyt vaan kaikki sormet ja varpaat ristiin, että tämä lähtee yhtä nopeasti kuin tulikin ja saa taas pikkuinen nauttia täysin terveistä päivästä. Vaunulenkit on nyt hetkeksi tauolla. 🍂

Toivotaan, että tämä äitiys lähtee tästä nyt paremmin käyntiin. ❤

❤ Salla