Blog Feed

Koiranelämää Tedin silmin

Tässä on Ted! Tedi on pitkäkarvainen labradorinnoutaja. Etkö ole aikaisemmin kuullut, että labbiksia on pitkäkarvaisenakin? No et ole ainoa!

Tedi muutti meille 6,5 vuotta sitten Raaseporista kennelistä. Haettiin Ted, kun hän oli 8 viikon ikäinen ransu 🐶. Oltiin keretty seurustelemaan Markuksen kanssa vatsa reilu puoli vuotta, kun päätettiin ottaa koira. En usko, että meidän suhdekaan olisi samanlainen ilman Tediä ❤ . Labradorinnoutaja tuli roduksi meille ehdolle aika nopeasti sen lempeän luonteen ja tottelevaisuuden vuoksi. Lyhyt karva oli myös yksi kriteeri, mutta kuinkas kävikään 🙈. Kun haettiin Ted kotiin meille kerrottiin, että hänellä on vain normaalia paksumpi pentuturkki. Geenitestien tultua maailmalta selvisikin, ettei tämä pentuturkki karisekaan pois, vaan Ted onkin ns. pitkäkarvainen labradorinnoutaja (rumasti sanottuna geenivirhe), jota ei saa rotuun tahallaan lisätä. Tedissä ei ollut mitään vikaa. Geenivirhe kuulosti meidän korvaan pahalle, eikä me haluta sitä käyttää. Tedi on terve koira näön, lonkkien, ja muiden osalta, jonka takia meitä ei haitannut se, että sillä nyt sattuu olemaan vähän pidempi karva, kuin normaalilla labukalla.

Pitkäkarvaisista labukoista löytyy suomenkielistä tietoa hyvin vähän, mutta englanniksi tietoa löytyy jo enemmän. Jos sua kiinnostaa lukea enemmän nippelitietoa pitkäkarvageenistä, niin voit käydä lukemassa siitä esimerkiksi täältä.

Ted on luonteeltaan lempeä ja HYVIN ihmisrakas. Tarvittaessa sillä on vahva oma tahto ja osaa näyttää myös sen puolen itsestään. Ei oltaisi parempaa koiraa voitu toivoa meidän perheeseen. Siitä on tullut rakas niin minulle kuin Markuksellekin sekä meidän molempien perheille. Tedi sopii vallan mainiosti perheen ainoaksi koiraksi, sillä se nauttii täysin rapsutuksin kaikesta saamastaan huomiosta. Lempipuuhiin kuuluu kaikki ruokaan liittyvä, uiminen, pallot ja autoilu (niin kuin varmasti monen muunkin labukan puuhiin 😀 )

Vähän faktoja Tedistä:

  • Tedin molemmat vanhemmat ovat lyhytkarvaisia ns. normaaliturkkisia labukoita, jotka sattuivat kantamaan pitkäkarvageeniä
  • Tedi oppi sisäsiistiksi kolmessa kuukaudessa! Oltiin super yllättyneitä tästä
  • Tedi on syönyt raakaruokaa nyt muutaman vuoden ajan, joka aloitettiin hiivakierteen takia.
  • Tedi on leikattu n. kahden vuoden iässä, joka rauhotti lenkkejä huomattavasti
  • Tedi käyttää ulkoillessa kuonopantaa, koska syö kaiken mahdollisen ja mahdottoman maasta esim. hanhen kakat. Näin se on helpompi hallita ja vetää pois syömästä kakkia
  • Tedi seuraa kaikkialle, oli sitten kyseessä oma pissahetki tai pikapyörähdys vaatehuoneessa
  • Tedi haukkuu ainoastaan isoille koirille tai telkkarille, jos siellä pyörii luontodokkari
  • Tedillä on ulkoillessa vahva oma tahto ja vetää kyllä varmasti sinne suuntaan, jonne haluaa mennä (yleensä siis uimaan päin ⛱)
  • Tedi juoksee omalle paikalleen heti, jos huomaa alkavansa kuolata
  • Tedi vihaa korvien putsausta sekä kynsien leikkuuta
  • Tedi rikkoo kaikki muut lelut, paitsi pehmolelut (pehmolelut ovat vain lussutusta varten ❤ )
  • Tedi on tärkeä osa meidän perhettä ja osa meidän elämän isoja hetkiä, esim. oli häissä ja hääkuvassa mukana. En malta odottaa millainen isoveikka tästä vielä kehkeytyy, kun Papunen kasvaa vähän isommaksi
kuva viime kesältä, kun Papunen oli vielä masussa

Tedi on ottanut Papusen hyvin vastaan. Tai no, ei ole juurikaan ollut vielä kiinnostunut pienestä. Kyllä se siitä muuttuu, kun tuo ihmisvauva vähän vielä kasvaa. Tedi on myös antanut hyvin meille ja Papuselle nyt tilaa ja löytänyt paikkansa koirana ja lemmikkinä.

Jos Tedin arki kiinnostaa, niin käy laittamassa mun tili seurantaan. Tämä karvakuono kyllä pomppii siellä arjessa mukana ❤ . Ihanaa viikonloppua kaikille karvakuonoille ja heidän palvelijoilleen! 🐶

❤ Salla ja Ted

Arkirytmi 24/7 – vauvan ensimmäiset viikot

Ajattelin kirjoitella vähän meidän perheeseen löydetystä rytmistä, jossa Papunen on aika hyvin pysynyt. Hetken se vei, että oppi miten juuri tuo meidän pieni vaippasankari nukkuu, syö ja jaksaa olla hereillä, mutta nyt on päivästä toiseen menty aika samanlaisella kaavalla, joka ilmeisestikin on nyt ainakin hetkellisesti meidän arkirytmi. Tänään tulee pikkuisella täyteen kolme viikkoa ja nuha edelleen vähän vaivailee. Onneksi on edelleen virkeä itsensä ja syö hyvällä ruokahalulla. Pientä koksoisleukaakin alkaa jo olemaan, joten eiköhän painoa ole hyvin tullut pienelle lisää.

8:00 Täällä heräillään yöunilta. Papunen kitisee korissaan sängyn vieressä Otetaan vielä vaipan vaihdon, imetyksen ja aamun pusuttelujen jälkeen pieniä pätkiä unta. Vaippa vaihdetaan yön jäljiltä vielä hämärässä valaistuksessa, eikä päivävaatteita välttämättä vielä laiteta. Äidillä on pieni toivonkipinä jatkaa pieniä pätkiä unta. Pikkuinen ei enää nukahda, joten käyn tekemässä aamukahvit ja hakemassa sohvalle valmiiksi tehdyn aamupalan, jota saan tuijotella vielä muutaman tunnin, ennen kuin pääsen oikeasti itse syömään ja aloittelemaan aamua. Markus on aloitellut jo keittiön pöydän ääressä töitä. Tissitakiainen viihtyy aamusta tiuhaan tissillä ja väliajat tykkää pällistellä lautassilmillään erilaisia valoja ja kasvoja. Suihkautetaan D-vitamiini pikkuisen suuhun ja Disneyn piirretyt pyörii äidille sivusilmällä katseltavana vieressä.

12:00 Vaippa on taas täynnä ja päivävaatteet vaihdetaan päälle samalla, kun laitetaan kuivat pöksyt jalkaan. Pikkuinen on juuri nukahtanut rinnalta pidemmille unille omaan korikehtoonsa, jonka olen nostanut mun viereen olkkariin. Onhan sitä juuri tullutkin kolmisen tuntia valvottua ja pällistelyä maailmaa. ❤ Tässä välissä, kun kuorsaus käy on hyvä väli tehdä vähän kotitöitä. Hoidan pyykit, tiskit, petaan sängyn ja teen ruuan. Markuksella alkaa kohta ruokatauko, joka saadaan nauttia kahdestaan kuunnellen vauvan tuhinaa. Kirjoittelen ruuan jälkeen vielä blogia ja vien Tedin lyhyelle lenkille Papusen vielä nukkuessa kehdossa.

16:00 Pikkuinen alkaa taas vähän kitistä korissaan. Nostetaan prinsessa syliin tissille, josta nopeasti juokin vatsansa täyteen. Markus on päässyt töistä ja vaihtaa Papuselle taas puhdasta vaippaa. Yleensä käydään vaunulenkillä, mutta tänään nuhan takia jää vaunulenkki käymättä. Sylitellään kotona ja tehdään jumppaa vatsallaan leikkimatolla. Hierotaan jalkoja, pussaillaan ja jutustellaan.

18:00 Hereillä ollessa vielä pinnistellään kakat pöksyyn ja tyytyväisenä yritetään heti nukahtaa. Vielä jaksetaan päivittäin ihmetellä Markuksen kanssa kuinka paljon tämä prinsessa oikein pissaa ja kakkaa. Markus käy vielä vaihtamassa uuden vaipan ja sitten vedelläänkin taas unia (tissin kautta). Unet kestää taas useamman tunnin, mutta tällä kertaa ne nukutaankin sylissä. Omat iltatoimet ja syömiset saadaan taas tällä välillä hoidettua, kun pikkuinen tuhisee unissaan.

21:00 Pikkunen alkaa taas heräilemään unilta. Nostan unikeon taas rinnalle ja tunnustelen kuinka täpötäynnä taas vaippa on. Neiti on kova tyttö pissailemaan. Lähdetään vaipan vaihtoon ja vaihdetaan yöpyjama päälle. Kauaa ei jaksata nyt valveilla ollakaan, kun taas simahdetaan uuden syötön jäljiltä yöunille. Alan tekemään seuraavalle aamulle aamupalaa, granolaa tai mangotuorepuuroa yleensä.

22:00 Vihdoin on nukahdettu taas unille ja kehto siirretty takaisin makuuhuoneeseen äidin viereen. Spotifystä soi white noise -soittolista, joka alkaa aina meren kohinalla. Omat iltatoimet on hoidettu jo ennakkoon, eli päästään itsekin nukkumaan. Kännykän selaaminen on kokonaan jäänyt, koska joka minuutti on arvokasta nukkuma-aikaa. Katselen jo ennakkoon kellosta, että 01-02 välillä tulee taas heräiltyä, eli vielä kerkeää nukkumaan reilu kolmisen tuntia.

01:00 Papunen alkaa kitisemään ja heilumaan korissaan. Imetän ja tunnen taas kuinka vaippa on täynnä. Markus heräilee vaihtamaan vaipan ja tuo takaisin Papusen syömään. Syötön aikana tehdään vielä kakat ja lähdetään uuteen vaipan vaihtoon. Syötöissä ja vaipan vaihdoissa onkin mennyt jo tunti, kunnes saan siirretty nukahtaneen pikkuisen taas koriinsa ja itse jatkamaan unia. Markuskin tuhisee jo vieressä.

06:00 Korissa taas heilutaan ja kitistään. Herääminen on nopea, sillä pikkuinen syö ja nukahtaa välittömästi tissille, josta siirretään taas koriin nukkumaan. Herääminen kestää vain 15-30 minuuttia ja taas päästään jatkamaan unia. Markus harvoin edes herää tähän ja siellä puolella sänkyä herätysvalo onkin jo alkanut syttymään työpäivän alkamisen merkiksi. Seuraavaksi päästäänkin taas päivän ja tekstin alkuun.


Aika lailla meidän arki koostuu nyt tästä. Ajat saattavat heitellä tunnilla tai kahdella. Itkumaratoneilta on vielä säästytty ja Papunen on enemmän hiljainen tuijottelija, joka itkee vain hetkellisesti, kun haluaa tissille. Eiköhän tämäkin vielä ajan kanssa muutu. Tällä hetkellä nuhan takia arkirytmiin kuuluu myös nenästä limaimut aina herätessään, mutta toivotaan, että pikkuinen jo kohta paranisi. Arki varmasti kohta taas muuttuu, mutta näin on ensimmäiset kolme viikkoa nyt menty. Niin ihanaa seurailla tuon pikkuisen kasvua ja kehitystä. ❤

❤ Salla

vauvakupla – imetyksen haasteet, baby blues ja ensimmäinen nuha

Täällä blogin puolella onkin nyt ollut vähän hiljaisempaa ja vauvakin kerkesi jo syntyä tässä välissä. Niin kuin otsikosta voikin päätellä, ei tämä meidän vauvakupla ole ollut ihan sitä mitä odotin. En oikeastaan edes tiedä mitä odotin, muuta kuin vauvan nuuhkuttelua ja valvottuja öitä.

Ensimmäinen viikko kotona meni täysin sumussa, mieliala oli matalalla ja kaikki itketti. Pienikin näppylä, vaippaihottuma ja jopa kätkytkuolema tuli taas Googleteltua ja kaikki varmuus ja tietämys lapsista ja vauvoista oli tipo tiessään. En muista juurikaan nukkuneeni, koska heräsin joka ikiseen pieneenkin inahdukseen, joka vauvasta lähti. Täytyy tässä kohtaa jo hehkuttaa ja ylistää omaa miestä, joka on herännyt vaihtamaan vaippoja, tuomaan sänkyyn yöpalaa ja lohduttamaan tätä itkevää äitiä yön pimeinä tunteina. En tiedä miten olisin pärjännyt ilman tätä selväjärkistä miestä, joka ei panikoidu kaikista pienistä inahduksista. ❤

Baby blues alkaa pikkuhiljaa vasta nyt menemään ohitse ja meidän Papunen on jo 16 päivän ikäinen. Itse ajattelin ennen lasta baby bluesin tarkoittavan sitä, ettei omasta lapsesta alussa välitäkään, mutta todellisuudessa se oli mielialan laskua ja kokoaikaista itkua. Huoli tuosta omasta maailman rakkaimmasta kääröstä on joka päivä kova, eikä alun imetysongelmat ja nyt ensimmäinen nuha helpota tätä huolta yhtään.

Kotiuduttiin synnytyssairaalalta omasta toiveesta jo, kun Papunen oli 24 tunnin ikäinen. Imetys sujui kyllä jotenkin ja tuntui. että lapsi jäi rinnalta tyytyväiseksi. Kotona alkoi imuotteen löytämisen kanssa olemaan ongelmia ja nännit olivat kokoajan rikki. Joka imetyskerta sattui ihan kauheasti ja Markus lähti jopa ostamaan rintakumeja, että saisin edes jotenkin ruokittua tuota lasta. Itselle oli todella rankkaa, kun imetys oli ollut niin vahvana toiveena mielessä ja tuntui etten riitä omalle lapselleni. Espoon sairaalan kätilön kontrollikäynti 3 vrk iässä vain pahensi omaa mielialaa ja jäi fiilis, etten osaa hoitaa omaa lastani ja pidän tarkoituksella nälässä. Muutenkin koko käynti oli täysi floppi ja taas itkien meni kotimatka autossa. Onneksi heti seuraavana päivänä nousi maito kunnolla rintoihin ja imetys alkoi onnistua jo paremmin sekä meidän doula tuli tsemppaamaan ja antamaan vielä imetysohjausta. Tästä lähtien on imetys sujunut super hyvin. Välillä edelleen on imuote kapea, eli alahuuli jää vauvalla rullalle, jolloin imetys sattuu, mutta suurempi ongelma on nyt suihkutissien kanssa. 🤦‍♀️ Maitoa siis hyvinkin riittää ja pissavaippoja tulee enemmän, kuin ehtisi vaihtaa. ❤

Nyt meidän Papusella on kolmatta päivää nuhaa ja tuota oman lapsen korinaa on ihan kamalaa kuunnella. Onneksi Babyvacilla lähtee räkä super hyvin pois ja pikkuinen jaksaa olla oma virkeä itsensä hereillä ollessaaan. Ruoka maistuu ja pissaa tulee hyvin. Ei siis syytä huoleen, mutta silti huoli on kova. ❤ Ollaan oltu super varovaisia. Missään ei olla tämän pikkuisen kanssa käyty, edes lähikaupassa ja vieraatkin on pidetty ihan minimissä ja vaan meidän perheet ja kummivanhemmat ovat Papusta päässeet katsomaan. Nyt vaan kaikki sormet ja varpaat ristiin, että tämä lähtee yhtä nopeasti kuin tulikin ja saa taas pikkuinen nauttia täysin terveistä päivästä. Vaunulenkit on nyt hetkeksi tauolla. 🍂

Toivotaan, että tämä äitiys lähtee tästä nyt paremmin käyntiin. ❤

❤ Salla

Laskettuaika, synnytystä enteilevät merkit ja jatkuva odotus

Pieni pesä olisi jo odottelemassa meidän Papusta. Missä olet?

Viimeisiä mietteitä vielä ennen vauvan tuloa. Tänään on nimittäin due date! Vauva se vaan viihtyy tuolla masussa ja mä en osaa lopettaa tätä malttamattomana odottelua. Välillä tuntuu, että tuo pikkunen vaan nauraa kippurassa tuolla masussa mun malttamattomalle odottelulle ja tahallaan pitkittää aikaansa tuolla yksiössään viikoille 42 asti. Markus on muutamana aamuna jo kuunnellut, että hengittääpäs se hassusti ja miettinyt, että onko supistukset menossa. Jos ei tartteisikaan töihin lähteä! Todellisuudessa vatsa vaan painaa jo niin paljon, että koko ajan on niin epämukava ja raskas olo 🤦‍♀️ (ainoan mukavan asennon saa jumppapallolla, kun leikkii sumopainijaa). Tuntuu, että kaikki ns. merkit ovat kadonneet, joita jo aiemmin oli. Vatsa toimi hyvinkin runsaasti yksi päivä ja ajattelinkin jo, että no nyt! Eräs yö oli hyvinkin kovat menkkamaiset alavatsakivut ja taas ehdin innostua, että nyt se sitten vihdoin käynnistyi! Menin nukkumaan ja muutaman tunnin kuluttua heräsin jo koko vatsaa kivistäviin kipuihin. Aamulla herätessäni kaikki kivut oli poissa ja olo ihan hyvä. Hauskaa tässä varmaan on se, että niin kovasti odotan jo lapsen syntymää, mutta silti kun kovat menkkamaiset kivut iskee päälle, niin adrealiini ryöpsähtää päälle ja tulee tunne, etten todellakaan pysty tähän. 🙈 Limatulppa ei ole irronnut (tai en oikeastaan tiedä, koska joka päivä tulee niin paljon valkovuotoa, että kaipa se voi limatulppaakin olla). Papunen vetelee samanlaista rallia masussa, kuin aiemminkin. Pissalla täytyy ravata 30min-2h välein. Selkäkivut vaivaa kovastikin. Onneksi osteopaatista on ollut tässä asiassa paljonkin apua.


Mistä sitten apua synnytyksen käynnistämiseen? Monelle on varmasti kolme ässää tuttu, eli sauna, seksi ja siivous. No itselleni näistä ei mistään ole ollut tähän mennessä apua. Hädin tuskin edes supistuksia tullut. 😅 Jumppapallolla on tullut päivittäin monta tuntia pyöriteltyä lantiota ja pompittua. Vauva on kyllä hyvin ja oikein päin laskeutunut, joten ehkä vauvan lasteutumiseen tällä on ollut apua. Ollaan tehty myös päivittäin spinning babies harjoituksia, joilla uskon olevan kyllä vaikutusta ainakin vauvan optimaaliseen asentoon. Taateleita olen syönyt päivittäin 5-6 kpl. Sanotaan, että taatelit auttavat kypsyttämään kohdun suuta ja näin auttamaan synnytyksen käynnistymisessä. En tiedä uskonko tähän, mutta ainakin vatsa toimii hyvin eikä ne pahoja ole, joten miksipä ei! Olen myös käynyt osteopaatilla n. kahden viikon välein, jossa viimeksi paineltiin akupisteitä samalla. Kivuttomia harkkasuppareita tuli, muttei sen enempää. Vyöhyketerapiassa en ole käynyt, mutta sitäkin olen miettinyt, jos olen vielä ensiviikon lopulla raskaana. Kaikista tärkeimpänä mun mielestä silti on rentoutusharjoitukset, itsensä hemmottelu ja valmistautuminen synnytykseen, että pää pysyy mukana tässä. En nimittäin usko, että on sattumaa, että suurin osa synnytyksistä käynnistyy yöaikaan, kun olet kaikista rennoimpana ja hengität rauhallisesti. Auttaisikohan päikkärit käynnistämään synnytyksen päivällä? How knows, mutta ei sulla ainakaan voi liikaa energiaa varastossa olla, kun synnytys käynnistyy. Eli itse nyt ainakin yritän lopettaa tämän jatkuvan stressaamisen ja keskittyä siihen, että vauva tulee, kun on tullakseen. Mietitään sitä vyöhyketerapiaa sitten ensi viikolla, jos Papunen ei vieläkään ole löytänyt tietään ulos. 😅

RV 40+0

Kyllä se sieltä tulee, vaikka olenkin kyllästynyt kuulemaan niitä: ”ei sinne kukaan vielä ole jäänyt” kommentteja. 🙈 Ihanaa torstaita teille! 🍂

❤ Salla

Top 5 ”äitiysmekot” – Raskaanakin saa olla tyylikäs!

Ajattelin kirjoittaa mun lemppari ”äitiysmekoista”, joita haluan käyttää kyllä pitkälle syksyyn legginssien, tennareiden ja takin kanssa. Lainausmerkit siis sen takia, ettei kaikki näistä todellakaan ole ostettu äitiys kategorian alta, vaan ovat ihan normi mekkoja, joihin mahtuu isokin masu kivasti. Laitan linkin kaikkiin näihin mekkoihin kuvien alle, jos haluat käydä niitä paremmin katsomassa.

Mekko: Shein

Omasta mielestäni oli vaikeaa löytää Suomesta kivoja mekkoja, jotka menee vielä ison masunkin kanssa. Kesän helteillä ei myöskään tehnyt mieli pukeutua äitiysfarkkuihin tai legginsseihin, joten mekot oli hyvinkin pop! Mua myöskin ärsytti housuissa se, että resorit painoi masua ja mulla tuli ainakin itsellä hyvin herkästi huono-olo tällaisissa vaatteissa. Tästä syystä en myöskään pystynyt tukivyötä käyttämään loppuraskaudesta.

Tilasin Shein.com sivulta mekkoja, koska ne näytti kivoilta, väljiltä sekä hinnat oli sen verran alhaiset, ettei haitannut kokeilla sieltä tilata. Äitiys kategorian alta tuli tilattua muutama, mutta muuten tilasin myös ihan normi naisten kategorian alta masun kohdalta väljempiä mekkoja. Mainittakoon nyt tässä vaiheessa, ettei tämä ole mikään mainos, vaan lähinnä oma kertomus siitä, mistä itse tilasin raskausajan vaatteita. Mekkojen laatu oli vaihteleva. Yksi kutistui jonkin verran pesussa ja muutamia langanpätkiä sai leikata pussista niitä ottaessa. Kaikkia pystyn kuitenkin vielä käyttämään ja idea olikin, että nämä kaikki mekot menevät vielä raskausajan jälkeenkin ja ostettu sillä idealla, että imetyskin niissä onnistuisi.

Ilta-Sanomat haastatteli mua ja muita raskaana olevia meidän tyyleistä aiemmin viime kuussa. Käy lukemassa juttu täältä. Kirjoittelin myös aiemmin toisella kolmanneksella siitä, kuinka on ollut vaikeaa pukeutua oman näköisesti ja tyylikkäästi. Aiempi kirjoitus täällä.


Mekko: Shein

Tämä turkoosin vihreä äitiysekko on yksi mun lemppareista. Hurjan kevyt, ei kiristä mistään ja kaula-aukko on sen verta iso, että pystyy ns venyttämällä kaula-aukkoa helposti vaikka imetäämäänkin.

Mekko:Shein

Tämä mekko on myös äitiysmekko. En näe, että tässä mekossa juurikaan imetys onnistuisi, mutta parasta tässä on se, että materiaaliltaan tämä on kaikista paksuin eikä purista tai kiristä mistään. Sävyt sopii myös ihanasti syksyyn. 🍂

Tämä mekko harmittavasti vähän kutistui pesussa, joten raskausvatsan kanssa alkoi olemaan aika mikromekko. Onneksi masun lähdettyä pituus on hyvä ja pystyn vielä käyttämään tätä. On nimittäin todella pehmeä ja kevyt päällä ja tähän on niin helppo yhdistää esim. nahkatakki ja maiharit!

Mekko: Shein

Tää mekko ei ole äitiysmekko, mutta tämä on ollut mulla super paljon käytössä ja myös meidän raskausajan odotuskuvissa! Voit käydä kattomassa paremmin niitä täältä. Tämä kuva ei ehkä ole kaikista edustavin, kun mekkoa ei ole silitetty, mutta tää on kyllä ihana! Pitkien hihojen ansiosta tää menee pitkälle syksyyn, kun ydistää vaikka legginssit ja maiharit. ❤


Toivottavasti sait vähän inspiraatiota raskausajan pukeutumiseen. ❤ Ihanaa syksyä! 🍂

❤ Salla

Odotuskuvaus

kuva: Heidi Väisänen, kukkakimppu: Kukkatehdas, kello: Aarniwood, mekko: Shein

Meillä oli muutama viikko sitten aivan ihastuttava kuvaussessio lahjakkaan valokuvaajan kanssa, joka otti juuri meidän näköiset odotuskuvat! Tedikin pääsi osallistumaan, joka oli meille ihan super tärkeä juttu. Instagramin puolelle olenkin jo hieman laitellut näitä kuvia, mutta päätin, että teen tästä nyt kattavamman kirjoittelun ja kuvakollaasin. Niin suuri määrä tuli kauniita perhekuvia, että niitä jakaisi muuten vielä Instagramin puolelle pidemmänkin aikaa ja laskettu aikakin on jo viikon päästä! HUI! No mutta nyt niihin kuviin!

Kuvaajana kaikissa näissä kuvissa toimi lahjakas Heidi Väisänen. (Klikkaamalla kuvaa näet ne isompana).





Oon enemmän kuin onnellinen, että me ikuistettiin tämä raskaus ja meidän perhe vielä tällaisena. ❤

❤ Salla

Syksyn ihanin aamiainen + nopeat reseptit

Syksy on täällä ja se näkyy ainakin meidän arjessa ja ruuissa isostikin. Mun on pitänyt jo pitkään tehdä omatekoista granolaa ja nyt vihdoinkin sitä tein. En kyllä enää osta kaupasta valmiina tätä, koska tästä tuli niin super hyvää, ettei mikään kaupan granola kyllä tätä päihitä. ❤ Parasta tällä hetkellä tässä on se, että lisäämällä kanelia tästä saa ihanan syksyisen makuista! Uskon, että tuun lisäämään kanelia tähän granolaan talven yli ja keväällä keksin taas jotakin uutta keväisempää. 🍂

Oon myös nyt raskausaikana huomannut kuinka arvostankaan sitä illan Sallaa, joka on tehnyt valmiiksi aamiaisen jääkaappiin ja heti aamulla voi napata herkkuaamiaisen ja mennä vaikka takaisin vällyihin sitä syömään! Tällaisia aamupaloja on meille marjaparfait sekä mangotuorepuuro. Mangotuorepuuron reseptin löydät täältä. Näiden molempien valmistukseen menee valehtelematta 5min, jonka takia näitä ollaan varmaan niin paljon syötykin! Aamulla tehdään vaan ihanat latet ja ehkä vihersmoothiet vielä kylkeen niin avot! 👌

Alla ohjeet granola ja marjaparfait resepteihin. Toivottavasti teidänkin perheelle maistuu! ❤

Syksyinen granola

(uunipellillinen) ~25min

Tarvikkeet:

  • 4 dl kaurahiutaleita
  • pieni pussillinen pähkinöitä
  • muutama kourallinen kuivattuja banaaneja
  • kourallinen rusinoita
  • kourallinen karpaloita
  • 0,5dl chiansiemeniä
  • kourallinen kookoslastuja
  • pieni pussillinen auringonkukansiemeniä
  • 0,5 dl vaahterasiirappia/hunajaa
  • 0,5 dl oliiviöljyä
  • 1 rkl kanelia

Ohje:

  1. Voit halutessasi murskata pähkinät ja banaanilastut. Kaada kaikki ainekset kuppiin ja sekoita keskenään niin, että vaahterasiirappi/hunaja maustaa kaikki kuivat ainekset.
  2. Levitä granola pellille leivinpaperin päälle ja laita uuniin 150° n. 20 minuutiksi. Voit n. puolivälissä käännellä seosta hieman. Vahdi ettei granola pala.
  3. Anna granolan jäähtyä esim. yön yli leivinpaperin päällä ja säilytä kannellisessa lasipurkissa.

Mustikka-granolaparfait ~5min

Tarvikkeet:

  • granolaa
  • mustikoita
  • mautamatonta jugurttia

Ohje:

  1. Kaada korkeisiin laseihin granolaa, mustikoita ja jugurttia vuorotellen niin, että päällimmäiseksi kerrokseksi jää granola ja mustikat. Voit tehdä niin monta kerrosta kuin haluat.
  2. Nauti heti tai anna seistä jääkaapissa yön yli, jolloin granola on muuttunut pehmeämmäksi ja kaneli on hieman maustanut jugurttia.

Toivottavasti sait tästä sykyiseen keittiöön vähän aamupalainspistä! Ihanaa syksyn alkua. 🍂

❤ Salla

Synnytysvalmennus

Meille ei siis Koronan takia tarjottu neuvolan puolesta mitään valmennusta. Ei perhevalmennusta. Ei synnytysvalmennusta. Ei edes etänä. Onneksi me oltiin jo otettu kätilödoula ja pakettiin kuului synnytysvalmennus. En osaa näitä valmennuksia nyt verrata, kun neuvolasta en ole mitään saanut, mutta voin vaikka lyödä pääni pantiksi ettei nämä valmennukset ole verrattavissa. Olen kuullut monelta taholta vain huhupuhetta siitä, kuinka neuvolan synnytysvalmennus oli pelkkä lääke-esittely ja täysin turha. Olen enemmän kuin kiitollinen niin itselleni, Markukselle sekä meidän doulalle siitä, että ollaan nyt kunnolla valmistauduttu meidän elämämme tärkeimpään päivään. Jaan seuraavaksi vähän omia mietteitä ja kokemuksia meidän synnytysvalmennuksesta eikä kyseessä ole siis mainos.

Suurimmat synnytyksen kestoon ja kulkuun vaikuttavat asiat ovat miten hyvin pystyt rentouttamaan kehosi, päästämään irti kontrollista sekä miten hormonisi toimivat synnytyksen aikana. Näitä kaikkia pystyy ja kannattaa harjoitella ennen synnytystä. Valmennuksessa jaan kanssasi salaisuuksia miten näissä parhaiten onnistut. Kun tiedät miten pystyt näihin itse vaikuttamaan, koko käsityksesi synnyttämisestä muuttuu.

Kätilö midwife Jenna Hellsten

Lähdettiin aamulla synnytysvalmennukseen. Meitä oli paikalla neljä pariskuntaa ja meidän kätilödoula Jenna. Ensin tehtiin tutustumiskierros ja kerrottiin vähän meistä. Paikalla oli kaksi uudelleen synnyttäjää ja myös toinen esikoistaan odottava pariskunta. Päivän mittaan oli aivan ihanaa vaihtaa raskauskuulumisia ja saada myös vinkkejä arjen pyörittämiseen, kun vauva putkahtaa maailmaan. Koko päivän vallitsi niin levollinen ja rauhallinen tunnelma ja jännitys sekä pelot olivat karisseet iltapäivään mennessä jo pois.

Aloitetaan siitä, että mulla on ollut sairaanhoitajan ammatistani johtuen kamala pelko koko raskauden ajan siitä, että lapsi ei synny terveenä tai jotenkin vammautuu viimeistään synnytyksen aikana. Päätettiin Markuksen kanssa jo viime keväänä, että me halutaan ottaa kätilödoula ja rautainen ammattilainen meidän tueksi synnytykseen sekä loppuraskauden ajaksi, jotta nämä munkin pelot karisisi pois. Tässä vaiheessa en vielä ajatellut, että synnytykseen pitäisi itse jotenkin muutenkin valmistautua, kuin pakkaamalla sairaalakassi ja miettimällä haluanko epiduraalin vai spinaalipuudutteen. Tähän päivään mennessä eli rv 37+5 mun koko käsitys synnytyksestä on muuttunut ihan vain keskustelulla ja valmistautumisella meidän doulan kanssa. Luotan niin paljon enemmän omaan kroppaani, pelot sairaalalapsesta on hävinnyt kokonaan, enkä enää edes mieti mitä kipulääkkeitä haluaisin, koska suurempi halu mulla on luottaa omaan kehoon ja tukipilareihini. Jos tilanne siihen menee, että tätä meidän länsimaista lääketiedettä ja lääkekaappia tarvitaan, niin olen varmasti enemmän kuin tyytyväinen siihen, että sellainen on tarjolla ja saatavilla. ❤

Tässä synnytysvalmennuksessa käytiin läpi hyvin paljon sitä, miten itse pystyy jo raskausaikana ennen synnytystä vaikuttamaan hyvin paljon synnytyksen kulkuun, kestoon sekä ainakin omalla kohdallani rauhalliseen mieleen. Itse koin ahaa elämyksen siinä, että kehoni oikeasti pystyy tähän! Käytiin läpi iso pino lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä, jotka eivät olleet mitään huuhaata. Käytiin läpi myös erilaisia asentoja, spinning babies harjoituksia ja sitä kuinka se vauva on viisas ja osaa kyllä syntyä. Katsottiin myös ihania synnytysvideoita ja paljon myös eläinten synnytysvideoita. 🤰 Lopuksi saatiin vielä loppuraskauden ruokavaliovinkkejä, synnytystoivelistapohja sekä linkkejä vielä positiivisiin synnytyskokemuksiin ja -videoihin. Me ei loppuiltana Markuksen kanssa oikein muusta puhuttukaan, kuin tästä synnytysvalmennuksesta. 😀

Jokaisen meidän kasvoilta oli poistunut ne kauhunsekaiset tunteet, joita meidän aivot oli vielä aamulla täynnä. Synnytystä on tullut mietittyä paljon, mutta tämä synnytysvalmennus oikeasti rauhoitti mieltä. Olen myös enemmän kuin onnellinen siitä, että Markuksellakin on nyt selkeä rooli mitä tehdä, miten auttaa ja toimia synnytyksen aikana, muutakin kuin jakamalla synnytyksen jälkeen sikareita aulassa 🙈. Meidän parisuhde on myös muuttunut vielä niin paljon parempaan tän raskauden myötä. ❤

En voi kuin täydestä sydämestäni suositella panostusta siihen, että oikeasti valmistautuu synnytykseen kunnolla. Kyse on kuitenkin mun omasta lapsesta ja kehosta, enkä itse tiedä miten olisin niitä pelkotiloja tähän asti jaksanut. Ainakin mun mielestäni on tärkeää tehdä hyvät lähtökohdat mahdollisimman onnistuneelle ja positiiviselle synnytyskokemukselle. Ikinä ei tiedä miten se synnytys lopulta menee, mutta olenpahan yrittänyt ainakin kaikkeni. Voin olla varma jo tässä vaiheessa, että synnytyksen lähtökohdat ovat ainakin paremmat nyt, kuin siinä paniikissa mikä vielä viime keväänä oli, kun ajattelin synnyttämistä.

Ihanaa syksyä 🍂

❤ Salla

Raskauskuulumisia ja ajatuksia tulevasta synnytyksestä

Tänään alkoi rv38, joka tarkoittaa sitä, että sikiö lasketaan nyt täysiaikaiseksi. Aika jännää! Tuo meidän Papunen olisi nyt valmis tulemaan tänne masun ulkopuolelle meidän halittavaksi.

Miten tämä loppuaika on nyt sitten sujunut? Katkonaiset yöt alkoi viikko sitten. Heräilen 1-2 kertaa yössä yleensä hikoiluun tai pissalla käymiseen. Vatsan kanssa ei ole epämukavaa nukkua, mutta muuten kyllä täytyy heräillä. Tämä hikoilu on aivan kamalaa ja kestänyt jo kesän alusta asti. Olen ollut myös paljon normaalia väsyneempi ja alaselkää särkee jatkuvasti. Osteopaatista on ollut suuri hyöty selkäkipujen kanssa. Ihan paras ostos oli myös jumppapallo kotiin. Siinä on niin hyvä istua hyvässä ryhdissä ja helpottaa selkäkipuja. Ostettiin samalla myös fasciapallo jalkapohjien jatkuvaan kipuiluun, joka tuntuu aivan taivaalliselta käytössä. 👌

Raskausarviltakaan en ole välttynyt. Ylemmässä kuvassa vähän pilkottaakin se kuinka kyljet ovat ”revenneet”. Arpia on tullut myös tisseihin ja reisiin. Vatsa on vielä muuten kuin kylkien osalta säästynyt. Napakaan ei ole pulpahtanut ulos vielä. Linea negraa en myöskään ole saanut. Kiloja on kertänyt aivan valtava määrä ja sen huomaa myös jalkojen turvotuksista. Varpaita myöden jalat ovat hyvin turvonneet. Oikeastaan vain yhdet sandaalit tuntuvat enää hyvältä eivätkä purista. Eilen juoduin myös luopumaan sormuksesta ja se siirtyi kaulakoruun.

Labrakokeissa ferritiini oli matalalla, joka tarkoittaa raudan puutetta. Aloin siis syömään nestemäistä rautaa vielä muiden vitamiinien lisäksi. Olen kiinnittänyt vielä enemmän huomiota syömiini ruokiin ja lisännyt erityisesti paljon vihreää ruokavalioon raudanpuutteen takia. Kunnon poltteleva närästys on alkanut myös vasta nyt.

Saatiin toissapäivänä muuten otettua odotusajan kuvat, jotka laitan myöhemmin Instagramin puolelle! En malta odottaa, että näen millaiset niistä tuli 😍.


Entäs se meidän tuleva synnytys sitten? Ollaan Markuksen kanssa puhuttu paljon siitä, kuinka synnytys on nykyään hyvin laitosmaista. Odottava äiti istutetaan pyörätuoliin heti sairaalaan päästyään ja lääkärit ja hoitajat tarjoavat ensimmäisenä lääkkeellistä kivunlievitystä. Ei varmasti aina näin ole, mutta tältä meistä siis tuntuu. Itse ajattelen, että synnytys on luonnollinen tapahtuma ja olisi aivan ihanaa myös kokea se ilman, että siihen lääkkeellisesti puututaan. Niinkuin ihana doulani sanoi: ”Sun oma keho ei tuota sulle sellaista kipua, joka vahingoittaisi sua jotenkin”. Uskon, että synnyttäminen sattuu ihan *itusti, mutta haluan myös kovasti uskoa siihen, että sen kivun kestää. Se ei ole pysyvää ja jokainen tuntee sen eri tavalla. En sitä tietenkään vielä voi tietää miten sen kivun kestän, mutta kovasti haluan ainakin yrittää pystyä ilman lääkkeellistä puuttumista synnyttämään tämän lapsen tähän maailmaan.

Kovasti toivoisin siis luonnollisesti ja itsestään käynnistyvää synnytystä. Toiveena olisi pystyä olemaan kotona mahdollisimman pitkään TENS-laitteen, jumppapallon, suihkun ja tuen avulla. Kun on aika lähteä sairaalaan toivon kovasti mahdollisuutta synnyttää ammeeseen mahdollisimman luonnollisesti ilman, että synnytykseen puututaan. Millekään en halua sanoa ei, en edes kipulääkitykselle, mutta en haluaisi sen olevan ensimmäinen asia jota huudan sairaalaan päästyäni. Uskon, että jos synnytys syystä tai toisesta pitkittyy vaikka muutaman vuorokauden mittaiseksi urakaksi, niin oman jaksamisen ja lepäämisen kannalta on varmasti parasta jo ottaa sairaalan tuki vastaan. Haluan kuitenkin kovasti uskoa siihen, että mieheni ja doulani toimivat mun epiduraalina ❤ . Katsotaan miten meidän käy. Sairaalakassi on pakattu täyteen suklaata, suklaakeksejä sekä salmiakkia. Korkeat oksitosiinitasot on siis jo taattu. ❤ Joka päivä yritän tsempata itseäni tulevaan ja olen kyllä super tyytyväinen siihen tukeen jota olen myös Markukselta saanut. 🤰

Mun täytyy kuitenkin yrittää muistaa se, ettei kaikki ole aina musta kiinni. Asiat ei välttämättä mene niinkuin haluaisin tai toivoisin. Täytyy sitten vain hyväksyä asiat niinkuin ne menevät. Varmasti eniten harmittaa, jos vauva täytyykin saattaa sektion turvin maailmaan. Pääasia kuitenkin on se, että tuo Papunen saadaan mahdollisimman turvallisesti ja terveenä tuolta masusta meidän syliin. ❤

En malta odottaa, että me nähdään millainen tyyppi tuolta oikein putkahtaa. ❤ Ja hei, jos sulla on nyt myös loppuraskaus menossa haluan toivottaa enemmän kuin suurimmat mahdolliset tsempit sinne ruudun toisellekin puolelle. Me pystytään tähän kyllä! 🙌

❤ Salla

Viikonlopun suunnitelmat + nopea mangotuorepuuron resepti

Syksy on kohta täällä ja meidänkin aamiaisbrunssit alkaa pikuhiljaa saada syksyn värejä. Mennään nyt kuitenkin vielä näillä viimeisillä kirkkaan keltaisilla väreillä ja maukkailla kesän mauilla. Tehtiin super maukkaat mangotuorepuurot edellisenä iltana jääkaappiin odottamaan ja niiden kavereiksi jo lemppareiksi tulleet banaanipannarit (G) kahvin kanssa. Aamuisin kyllä edelleen odotan eniten näitä meidän yhteisiä aamupalahetkiä. Pienellä vaivalla saa ihanan aamiaishetken ja saa tuotua vähän luksusta arjen keskelle. Tämän aamiaissetin valmistukseen meni 30 minuuttia ja vähintään kyllä yhtä kauan tästä nautittiinkin. Aurinko tulvi ikkunoista sisälle, kahvi tuoksui nenään ja seura oli mitä parhain. ❤

Tänään ollaan aamulla nyt matkalla synnytysvalmennukseen, jota kovasti ollaan odoteltu. Onneksi mun veli lähtee meitä sinne viemään, niin saatiin vähän pidempi aamu ja syötyä oikein kunnolla. Nyt vaan täydellä vatsalla harjoittelemaan erilaisia synnytysasentoja 😅. Kerron synnytysvalmennuksesta myöhemmin erikseen, mitä siellä tehtiin. ❤ Illemmalla vietetään leffailtaa kavereiden kanssa ja leivotaan kasvispizzaa. Ollaan tehty tuota basilika, tomaatti, mozzarella pizzaa nyt jo ainakin kolmesti tämän elokuun aikana. Super helppo ja hyvä resepti, joka maistuu aina kaikille. Sunnuntaina me todennäköisesti lähdetään keskustaan käymään aamiaisella, koska me vaan niin rakastetaan hyviä aamupaloja 🙈 ja kohta ei päästä enää mihinkään, kun tuo meidän Papunen päättää syntyä 🤰. Sieltä jatketaan matkaa Jätkäsaareen Verkkokaupan myymälään, josta ollaan hankittu mulle nyt loppuraskautta ja synnytystä varten jumppapallo sekä hierontapallo noille mun kipeille jalkapohjille. Haluan myös ehdottomasti käydä vähän kuolaamassa syysvaatteita kaupoilla, joita on kylläkin vaikea päälle vielä sovittaa, mutta hakusessa on ainakin lämpöinen neule napeilla, jotta on helpompi myös imettää. Tällä hetkellä kaapista löytyy vain pään yli vedettäviä neuleita.

Viikonloppu on siis jo täynnä ainakin omasta mielestäni ihania aktiviteetteja, jotka on vaan niin paljon kivempi aloittaa vielä maukkallaa aamupalalla. Alla resepti tähän kuvan mangotuorepuuroon. 🥭


Mangotuorepuuro (G)

(ohje 2 hlö:lle, aktiivivalmistusaika: 5 min)

Tarvikkeet:

  • 2 dl kaurahiutaleita
  • 2 dl maustamatonta jugurttia/kaurajugurttia
  • 2 rkl chiansiemeniä
  • 1 dl mangososetta/1prk mangopilttiä
  • 0,5 dl kauramaitoa/omenamehua
  • kanelia (jos haluat vähän syksyisempää makua)
  • marjoja/siemeniä/granolaa tuorepuuron päälle

Ohje:

  1. Sekoita kaikki ainekset keskenään , mutta vain 3/4 osaa mangososeesta sekaisin.
  2. Nostele tuorepuuro laseihin ja nostele lusikalla loput mangososeesta tuorepuuron päälle.
  3. Laita päälle haluamasi marjat, siemenet tai vaikka granola
  4. Nosta jääkaappiin vähintään kahdeksi tunniksi. Anna olla jääkaapissa mielellään yön yli.

Toivottavasti sulla on ihana elokuun viimeinen viikonloppu! ☀

❤ Salla