Maaliskuun uudet tuulet

Meillä on uudet tuulet edessä nyt maaliskuussa, nimittäin meillä on vihdoin muuttokuukausi! Talvi on ohi ja nyt on virallisesti ensimmäinen kevätkuukausi. En käsitä tätä. Ostettiin asunto tammikuussa 2020 ja nyt vihdoin ja viimein me päästään muuttamaan sinne. Ekat muuttolaatikot on jo haettu ja tällä viikolla päästään tekemään muuttotarkastusta uuteen asuntoon. Ekoja isompia huonekaluja ollaan myös jo tilailtu niin, että ne tulevat suoraan muuttoviikolla asunnon oven eteen. Ihan huisin jännää ja perhosia lentelee vatsan pohjassa. Saaga saa oman huoneen ja tapetteja sekä maaleja ollaan kovasti nyt mietitty ja valinnat alkaa olla jo hyvin varmoja. En malta odottaa, että päästään sisustamaan meidän uutta kämppää ja tutkimaan sitä asuinaluetta. Päästään viettämään kevät ja tuleva kesä tutkien uusia hoodeja!

Sisältö muuttuu

Sisältö tulee muuttumaan myös hieman sekä täällä, että Instagramin puolella muuton myötä. SIsällöstä ei juurikaan katoa mitään, mutta lisää tulen julkaisemaan arkea muuton ja uuden kodin keskeltä. Tulen myös keskittymään jonkin verran sisustamiseen sekä vauva-arjen ja oman sisustussilmän yhdistämiseen. Luvassa on myös super jänniä aikoja täällä blogirintamalla. Tästä lisää myöhemmin. 😉✌

Jos et vielä seuraa mua Instagramin puolella, niin hyppää nyt meidän muutosten kelkkaan mukaan! Päivittelen meidän muuton ja vauva-arjen kuulumisia aktiivisesti storyjen puolelle.

Meidän vauva on jo iso!

Saaga täyttää 6kk tässä kuussa ja meillä alkaa kiinteiden kokeilut. Alan jonkin verran itse tekemään soseita ja jännityksellä kyllä odotan miten Saagan kanssa lähtee luonnistumaan tämä kiinteiden maistelu. Kirjoittelin viimeksi meidän imetysmatkasta tähän asti ja siitä kuinka hieman suru puserossakin näitä soseita aletaan maistelemaan. Tunteet siis heittelee, mutta niin ne on tähän astikin heitelleet. En malta odottaa, että Saaga pääsee ottamaan ekoja askeleita kohta uudessa kodissa! Pieni hypetys on nyt itsellä päällä, jos se ei vielä ole välittynyt sinne ruudun toiselle puolelle. 😍


Hei ihan mahtavaa kevättä sinne! Lisää meidän uudesta kodista voit lukea täältä.

Lue myös: vuosi 2020 – huh mikä vuosi! & vauvan rytmi 4kk

❤ Salla

Ystävänpäivän brunssi + kookos-chiapuuron resepti!

Päätettiin pitää tänään aamulla Markuksen kanssa ystävänpäivän brunssi. Saaga herätti meidät taas jo kahdeksalta ja kahvihammasta alkoi kolottaa jo hyvin nopeasti. Meidän ystävänpäivän aamubrunssiin kuului Greenbaken voicroissantit ja vadelmamarmeladi, kookos-chiapuuro (resepti alempana), mustikoita, Humblen kookos-ananas smoothiet ja pöytää kruunasi isot aamukahvit omasta espressokoneesta. Me ollaan sellaisia ruuasta nautiskelijoita ja meillä menikin yli tunti näitä herkkuja syödessä. Saaga jutteli meille kovaan ääneen sitterissä vieressä ja saatiin viettää ihanan rauhallista ystävänpäivän aamua yhdessä.

Jos sieltä ruudun toiselta puolelta löytyy muitakin croissanttien suuria ystäviä, niin Greenbakelta löytyy kaikista parhaat croissantit. ❤ Meidän lähi K-kauppa on myynyt jo pitkään Greenbaken voicroissantteja sekä mantelicroissantteja. Voisin syödä näitä vaikka joka aamu! Omasta mielestäni kaupan tuorehyllyltä ostetut croissantit ovat yleensä kuivahtaneen ja vähän pahvin makuisia, eikä suinkaan maistu samalta, kuin leipomosta olisi ostanut. Jos ei Greenbaken croissantteja ole saatavilla ostan yleensä kaupan pakastealtaasta croissanttipussin ja laitan aamulla uunin kuumenemaan. Uunituoreet croissantit ja kahvi ovat vain paras tapa aloittaa viikonloppuaamu. 🤤


Kookos chiapuuro

Tarvikkeet:

  • 2 dl kookosmaitoa (esim. Foodin 330ml luomukookosmaitoa)
  • 2 rkl chian siemeniä
  • 1/4 tl vaniljasokeria
  • Halutessasi kookosvettä
  • Päälle: granolaa, marjoja, kookoslastuja

Ohje (2 annosta):

  1. Sekoita kulhossa kaikki ainekset keskenään ja anna vetäytyä 2-3 tuntia jääkaapissa (mielellään yön yli).
  2. Tarkista aamulla koostumus ja lisää halutessasi kookosvettä tai loput purkkiin jääneestä kookosmaidosta niin, että saat koostumuksesta sinulle mieluisan.
  3. Laita chiapuuro annoskulhoihin ja lisää päälle granola, mustikat ja kookoslastut. Nauti!

VINKKI: Voit myös halutessasi tehdä lasikulhoon chiapuuron kerroksittain. Lisää muutama lusikallinen chiapuuroa pohjalle. Laita marjoja ja granolaa sekaisin ja lisää taas chiapuuroa päälle. Jatka näin, kunnes lasi on täynnä. Lisää vielä pinnalle Mustikoita, granolaa ja kookoslastut.

Voit tehdä myös mango slushin päälle laittamalla 100g pakastemangoa ja 1/3 pullollista BareBellsin vanilla milkshakea. Sekoita aamulla blenderissä ja nostele puuron päälle. Mikä makumatka!

Toivottavasti sait inspiraatiota aamupalapöytään! Ihania herkkuhetkiä sinne sekä aivan ihanaa ystävänpäivää. 😍

Lisää nopeita aamupalaideoita löydät näistä: marjaparfait + granola & mangotuorepuuro

❤ Salla

Tarjotaanko me vauvalle tarpeeksi aktiviteetteja?

Oon useampaan otteeseen miettinyt, että tarjotaanko me tarpeeksi aktiviteetteja meidän pikkuiselle? Kirjoitin eilen meidän päivärytmistä tänne blogin puolelle ja kerroinkin vähän mitä me päivisin täällä kotona oikein puuhaillaan. Päivät täyttyvät erilaisella puuhastelulla kotiseinien sisäpuolella, mutta kun vauvakerhot, muskarit, vauvauinnit ja viikottaiset menot jää käymättä, haittaako se? En usko, että olen yksin näiden mietteideni kanssa, varsinkaan näin korona-aikana. Kuinka paljon tämän ikäinen lapsi edes tarvitsee aktiviteetteja ja erilaisia menoja?

Super hienoa, että nykypäivänä on vaikka ja mitä puuhaa lapsiperheille ihan vauvasta asti. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei vauva mene rikki siitä, että ei käy vauvakerhossa tai muskarissa. Lapsihan on onnellinen ja iloinen, kun ympärillä on lämpöä, rakkautta, hymyileviä naamoja ja leikkiä. Vauvakerhot ja muskarit ovat oiva kohtaamispaikka vanhemmille. Niistä voi saada vertaistukea ja tavata samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Uskon, että tämä on se syy miksi vauvan kanssa käydään kerhoissa. Kävin ystäväni luona kylässä ja tämä meidän neljä kuukautinen tyllerö ei edes tajunnut, että siellä oli paikalla toinenkin vauva. 😅 Ai että se kuitenkin teki mulle hyvää päästä juttelemaan toisen äidin ja ystävän kanssa. Tästä johtuen en siis usko, että Saaga mitään menoja ja harrastuksia tässä iässä vielä tarvitsee, mutta omalle pääkopalle tekee hyvää välillä lähteä kotiseinien sisästä poiskin.

Leluja, lauluja ja lentokoneita

Samaa kilpikonnalelua tulee helisteltyä päivästä toiseen ja monesti mietin, että ollaan kyllä tätä jo muutama kerta tässä elämässä tehty. Välillä kaivetaan satukirjaa esille, leikitään leikkikaarella, harjoitellaan vatsallaan olemista, leikitään lentsikkaa, päristellään, pussataan, jutellaan, jumpataan jalkoja ja lauleskellaan samoja lastenlauluja. Spotifyn lastenlaululista osataan jo ulkoa ja niin myös kaikki sen lastenlaulutkin. Omat daily mix -listat ovat vaihtuneet valkoiseen kohinaan ja lastenlauluihin. Vaikka sitä samaa kilpikonnalelua helistellään joka ikinen päivä ja monta kertaa, on se silti aina yhtä mielenkiintoinen kuin ensimmäiselläkin leikkikerralla.

On myös hyvä muistaa, että kaikki mitä lapsi tekee, kehittää hänen taitojaan ja lapsi oppii uutta. Kuukausi sitten vielä katseltiin sitä kilpikonnalelua. Muutama viikko sitten siihen jo yritettiin alkaa tarttumaan ja tänä päivänä sitä viedään jo kovalla tahdilla koko ajan suuhun. Tämä nopeatempoinen kehitystahti on varmasti näin pienelle lapselle aika rankkaa, enkä ihmettelekään yhtään, että hereillä jaksetaan olla vain se 1,5-2 tuntia kerrallaan.

Armoa itselle

Itse asiassa vasta eilen aamulla tajusin sen, että eihän tämä meidän vauva edes tarvitsisi mitään. Nostan aamuisin Saagan meidän sänkyyn ja siellä pussaillaan ja päristellään masua. Lauletaan ja kuunnellaan yön polttavat juorut Saagan säestämänä. Tunti siinä vierähtää helposti, kun samalla hörppii aamukahvia ja hymyilee Saagan jutuille. Saaga nauttii kaikista eniten, kun hänellä on hymyilevät kasvot kenelle jutella ja lauleskella ja joka juttelee ja laulelee takaisin. Vauvat ovat hurjan ihania siitä, että aina ei edes leluja tarvita. Värikäs juomapullo tai pöytäliina voi olla paras asia ikinä! Hyvä esimerkki tästä on se, kun kävin ystäväni luona kylässä ja hän kertoi kuinka hän on säästänyt joulukuussa avatun paperisen joulukalenterin vauvalleen leluksi. Ei siihen iloon ja hymyyn muuta tarvittu, kuin avattu joulukalenteri sekä sen liikkuvat ja rapisevat luukut, joita sai äidin sylissä tutkia! Voi sitä ilon ja onnen määrää. ❤

Olen tullut siihen tulokseen, että ei Saagasta sen takia huonompaa lasta tule, vaikka vauvakerhot, uinnit, muskarit ja muut puuhastelut jäisivätkin nyt vauva-aikana pois. Kyllä niitä vanhemmiten sitten kerkeää! Uskon myös siihen, että Saagan hymy ja olemus kertoo sen, että arki on hyvää ja sen, että minä riitän äitinä! Ihan hyvällä omatunnolla saa röhnätä vauvan kanssa sohvalla ja lauleskella Jänis istui maassa -laulua. Uskon sen olevan ihan yhtä tärkeää, kuin muskarissa ja vauvakerhossa käymisen. Jokainen äiti on lapselleen paras mahdollinen, kävi sitten vauvakerhossa tai leikki tämän kanssa sohvalla. 🥰


Leikkisää ja iloista lauantaita sinne ruudun toiselle puolelle! 😘

Lue myös: vauva-arjen pelastavat tuotteet & liikkuminen lapsen kanssa

❤ Salla

Päivärutiinit vauvan kanssa – 4kk

Multa on tosi paljon toivottu juttua meidän päivärutiineista ja lupasin teille niistä nyt kirjoittaa. Kirjoitin viimeksi meidän arkirytmistä, kun Saaga oli kolmeviikkoinen pieni sintti. Tiedän, että noin pienellä vauvalla ei ole vielä mitään rytmiä, mutta Saaga kyllä aika pitkälti joka päivä toimi samalla tavalla. Herättiin, syötiin, valvottiin ja jopa kakattiin todella säännöllisesti ja kellon tarkasti. Edelleen tyttö on todella kellon tarkka ja päivä kuluu aika lailla samalla tavalla joka päivä. Rytmiä sekoittaa toki aina se, jos poistutaan täältä kotoa johonkin. Matkalla Saaga nukkuu aina kehnommin, koska ympärillä on paljon vieraita ääniä ja onhan oman kodin rauhassa vaan ihan eri tunnelma oleilla.

Aamun aloitus

8:00 Herään siihen, kun Saaga alkaa juttelemaan tai lutkuttamaan omia lapasiaan. En tiedä kauanko tyttö on jo ollut itsekseen hereillä, mutta saan heti leveän hymyn, kun kurkkaan koriin. Saaga nukkuu meidän sängyn vieressä mooseskorissa vähän kuin sivuvaunussa. Yleensä hetken vielä jaksan ummistaa silmiä ja kuunnella Saagan tarinoita yön polttavista aiheista. Markuksen työaamuina saan kahvin tuotuna sänkyyn (aika ihanaa, tiedän)! Oikeastaan Markus odottaa jo melkein sormi kahvikoneen nappulalla Saagan ensimmäistä äännähdystä, jotta voi alkaa hyvillä mielin keittelemään kahvia työpäivää varten. Nostan Saagan rinnalle syömään ja sen jälkeen leikitään hetki vielä isommassa sängyssä, jotta minä saan juoda aamukahvia rauhassa. ☕

9:00 Ollaan juuri päästy sängystä ylös ja lähdetään vaipan vaihtoon. Saaga on aamuisin ihanan täynnä energiaa, hymyjä satelee ja juttua riittää ihan kiljahduksiin asti. Vaipanvaihdot ovat muuttuneet paljon haastavimmiksi ja välillä on vaikeaa saada sukkahousuja puettua, kun jalat vispaavat niin kamalasti. 😅 Vaihdetaan yökkäri päivävaatteisiin ja vaihdetaan yöllinen täpötäysi pissavaippa kuivaan. Aamuisin tehdään aina vaippa-alueen pesut vedellä, vaikka vaipassa ei olisikaan kakkaa ja vaippa-alueelle levitän Bepanthenia. Päivisin tykkään pitää Saagalla pitkähihaista bodya ja sukkiksia. Oon niin kyllästynyt noukkimaan sukkia lattialta, että ollaan aika lailla siirrytty pelkkiin sukkahousuihin. Nyt on ollut taas kylmempiä ilmoja, joten välillä eksyy myös housut päälle.

9:30 Pääsen istumaan sohvalle aamupalan kanssa. Otan Saagan yleensä viereen sohvalle leikkimaton päälle ja kaivan lelupussin esille. Suihkaisen myös aamuiset D-vitamiinit Saagan suuhun. Tässä vaiheessa Saaga jaksaa leikkiä n. puolisen tuntia, kunnes väsy alkaa taas painaa. Laitan samalla vaunuja päikkärikuntoon ja puen omat päivävaatteet päälle. Lauleskelen ja heiluttelen leluja Saagalle aamupalan syönnin ohessa ja kymmenen pintaan alan valmistelemaan tyttöä vaunuihin päikkäreille.

10:00 Saaga nukahtaa vaunuihin helposti. Yleensä en kerkeä pukemaan edes ulkovaatteita itselleni päälle, kun tyttö vetelee jo sikeitä. Lähdetään käymään ulkona vaunuttelemassa. Yleensä kävellään n. tunnin verran, joskus vähemmän. Nyt tällä viikolla on taas ollut kovia pakkasia (-15°C), joten ollaan harrastettu enemmän sisäpäikkäreitä. Vaunujen keinuttajasta on tällöin iso apu meille. Saaga nukkuu yleensä n. 2,5h ensimmäisten päikkäreiden aikaan.

Päivän leikit

12:30 Olen juuri saanut ruuan tehtyä ja Markus alkaa pitämään ruokataukoa. Saaga alkaa heräilemään päikkäreiltä tietysti samaan aikaan, kun ruoka on saatu lautaselle. Yleensä vaunuista alkaa kuulumaan jaloilla potkimista ja pieniä jokelluksia. Tuijottelen omaa ruokaani siinä imetyksen ajan ja katson kuinka ruuan lämmin höyry vaan alkaa katoamaan. Markus tykkää usein käyttää loput ruokatauostaan leikkimällä Saagan kanssa, mikä on aika ihanaa. Minäkin saan syödä rauhassa sitä kylmettynyttä ruokaa. 🥄

13:00 Markus palaa taas töiden pariin ja me jäädään leikkimään Saagan kanssa. Laitan kännykästä lastenlaulut soimaan, harjoitellaan masullaan oloa ja leikitään leluilla. Saagan lempparilelu on vihreä kilpikonna, jolla on monta liikkuvaa työmiehen lakkia (kuva ylempänä). Yleensä höpöttelen Saagalle samalla, kuinka kilppari rakentaa meille sitä uutta kotia ja Saagalle omaa huonetta. ❤ Välillä kaivan myös jonkun satukirjan kaapista ja luetaan hetki kirjaa. Saagalle tulee yleensä tarve päästä juttelemaan, kun itsekin höpöttelen. Olen miettinyt, että sellainen pehmeä vauvakirja voisi olla kiva, jossa on yleensä ääntä, rapisevia kohtia, peili ja vaikka mitä muuta.

14:30 Käydään vaihtamassa pissavaippa ja Saaga alkaakin jo taas väsähtämään. Saaga nukahtaa taas päikkäreille ja mulla on hetki aikaa hoitaa kodin askareita, tuijotella muutama hyvä sarja ja kirjoitella blogia.

16:00 Saan juuri päiväkahvin kuppiin, kun vaunuista alkaa kuulumaan jokellusta. Mikä tässäkin aina on!? Saan leveän hymyn, kun tungen pääni vaunuverhon sisään. Saaga alkaa nopeasti taas hamuamaan tissiä ja oma olkapää on jo märkä, ennen kuin saan tytön hyvään asentoon sohvalle syliin. Me tehdään päivästä toiseen samoja juttuja päivisin. Leikitään leluilla, harjoitellan vatsallaan oloa, lauletaan, kuunnellaan musiikkia, luetaan ja leikitään lentsikkaa. Mulla on ollut tavoitteena saada Saaga nauramaan, mutta vielä en ole siinä onnistunut. Peilit on hurjan hauskoja ja sieltä aina joku juuri Saagan ikäinen ja näköinen tyllerö katselee takaisin. 😏

17:00 Lähdetään käymään yhdessä koko perheen voimin ulkona.  Saaga pääsee vaunuihin nukkumaan päivän viimeisiä päikkäreitä ja Markuskin pääsee haistamaan raitista ilmaa työpäivän jälkeen, vaikka ulkona onkin jo pimeää. Tedi on yhtä innoissaan aina päästessään ulos ja me kaikki nautitaan ulkoilusta enemmän, kun on toinen joka pitää Tediä. Vaunujen ja koiran kanssa yksin on todella raivostuttavaa käydä lenkillä, sillä Tedi tykkää vetää pitkälle ojaan tarpeensa ja nyt lumen tultua on pakko päästä jokaisen keltaisen lumikökkäreen luokse. 🐶

Illalla rauhoitutaan

18:00 Saaga herää päivän viimeisiltä lyhyiltä päiväunilta, jotka kestää puolesta tunnista tuntiin. Jos Saaga ei ole vielä tähän aikaan herännyt, niin käyn vähän silittelemässä niitä söpöjä pullaposkia. Me mennään taas tissibaarin jälkeen vielä hetkeksi leikkimään leikkimatolle. Enää tähän aikaan me ei harjoitella vatsallaan oloa, mutta leluilla vielä kyllä leikitään. Lastenlaulut laitetaan taas soimaan ja niitähän hyräilen omassa päässä ihan nukkumaan menoon asti. 🤦‍♀️

19:00 Alkaa Saagan housuista kuulumaan vihdoinkin turinaa ja saadaan päivän kakka tulemaan. 💩 Jos illalla ei kakkaa tule, niin se on varma, että yöllä joudutaan vaipanvaihtopuuhiin. Saaga me kylvetetään edelleen kerran viikossa. Jos on kylpypäivä, me otetaan Saaga sitteriin ensin istumaan ja laitetaan ovi kiinni. Käydään itse suihkussa ensin, jotta suihkutilaan tulee mahdollisimman lämmin. Tämän jälkeen laitetaan Saagalle kylpyvesi tulille ja kylvetetään tyttöä noin 15 minuuttia. Taustalla yleensä soi lastenlaulut tai sitten joku rentouttava spa-lista. Kylvyn jälkeen saadaan kunnon itkut joka kerta. Todennäköisesti johtuu siitä, että kuitenkin tuli kylmä, vaikka mitä ollaan yritetty. Onneksi tästä rauhoitutaan kyllä nopeasti, kun pyjama on päällä. Jos ei ole kylpypäivä, me pestään vain Saagalta vaippa-alue, kädet ja kaulapoimut vedellä. Bepanthenia laitetaan vielä vaippa-alueelle, laitetaan pyjama ja tumput päälle.

20:00 Aletaan himmentämään valoja asunnosta, laitetaan musiikit pois ja kohina tilalle. Saaga alkaa hieromaan tumpuilla silmiä ja kulmakarvat alkavat punoittaa. Hymyjä ei myöskään enää satele ja jokeltelu loppuu. Kokeilen usein vielä haluaako Saaga tässä vaiheessa syödä, ennen kuin siirretään tyttö sänkyyn. Usein tästä tulee vain itku, joten syömiset jää. Saaga nukahtaa usein heti, kun hänet laskee omaan koriinsa ja tutin laittaa suuhun. Nukkumaan menot ovat siis nykyään onneksi helppoja. Saaga osaa hienosti itse rauhoittua unille, eikä tarvitse meiltä siihen apuja. 😴

22:00 Saaga alkaa juttelemaan vielä korissaan. Usein tähän auttaa se, että käyn vielä imettämässä, niin tyttö nukahtaa sen jälkeen hienosti uudestaan unille. Joskus jää vielä tarve jatkaa jutteluita ja pahimmillaan tätä voi kestää 1,5h.


Saaga on tosi huono tyttö itkemään, mikä on hyvä juttu meille. 😅 Kun vatsavaivojen yli päästiin, niin elämä helpotti ja paljon. Jos siis valitan, ettei olla kunnolla nukuttu, niin tarkoitan sillä sitä, että Saagalla on ollut kova tarve keskellä yötä alkaa juttelemaan (nyt varmaankin jokin hulinavaihe menossa). Musta jotenkin tuntuu päivä päivältä vaan enemmän siltä, että meillä on jo tosi iso tyttö. Kehitys on ihan huimaa ja tuntuu jo nyt, että mun rooli on pienentynyt paljon. Tällä tarkoitan sitä, että mun ei tarvitse olla koko ajan edes vieressä viihdyttämässä, kun Saaga viihtyy itsekseenkin hyvin leikkimatolla lelujen kanssa ja tykkää katsella valoja. Tämä tietysti helpottaa ruuanlaittoa ja muita kodin askareita, mutta olen kyllä ottanut tavoitteeksi, että kun Saaga on hereillä, niin silloin en hoida muita asioita. Saaga nukkuu tosi hyviä päiväunia, joten aikaa mulla on hoitaa niitä silloinkin.

Kiva kun jaksoit lukea ja ihanaa viikonloppua sinne. 😊

Lue myös: vauvan rytmi – ekat viikot & äidinmaitokylpy

❤ Salla

3 helppoa välipalaa + reseptit

Jo tässä lyhyen, mutta opettavaisen äitiyden aikana on oppinut arvostamaan nopeita, helppoja ja täyttäviä välipaloja. Imetys vie ihan hurjasti energiaa ja nälkä vaivaa usein. Mulle on muodostunut omia vakio reseptejä, joita tulee viikoittain tehtyä. Tosi usein tulee tehtyä myös seuraavalle päivälle valmiiksi evästä jääkaappiin, ettei tule sitten ihmeteltyä mitä söisi. Tällä tavalla on pystynyt myös hyvin vähentämään suklaan ja muiden herkkujen syömistä. Tässä mun lempparit!

Siemennäkkärit hummuksella

Oon itse ihan rakastunut näihin siemennäkkäreihin. Runsailla täytteillä näistä saa super täyttäviä ja usein tulee keitettyä iltapäiväkahvitkin näiden kanssa. Välillä nämä löytyy aamupalapöydästä ja välillä Saagan päiväuniaikaan sohvalta, kun mulla on hetki aikaa katsoa jotakin hyvää sarjaa tai kuunnella podcasteja.

Tarvikkeet:

  • Rosten siemennäkkäreitä
  • Aurinkokuivattutomaatti hummusta (Pirkalta löytyy)
  • Salaattia
  • Avokado
  • Auringonkukansiemeniä

Näillä täytteillä itse olen tykännyt näitä syödä ja varsinkin tuo aurinkokuivattutomaatti hummus on aivan super hyvää!


Mangolassi

Ehkä nopein ja helpoin välipala ikinä. Opin tämän reseptin Saagan kummitädiltä ja olen siitä kyllä ikuisesti kiitollinen. Niin helppoa, nopeeta ja hyvää!

Tarvikkeet 2lle:

  • 200 g mangoviipaleita
  • 4 dl maustamatonta jugurttia

Sekoita mangoviipaleet ja jugurtti blenderissä sekaisin ja kaada laseihin. Siinäpä se! Yksinkertaisuudessaan niin super maukas ja täyttävä välipala. Jugurtin voi myös korvata esim kaurajugurtilla, jolloin tästä saa vegaanisen vaihtoehdon.

Ruis-puolukkatuorepuuro

Sain tähän idean itse asiassa vasta viime vuoden lopulla, kun käytiin syömässä puolukkatuorepuuroa ennen Saagan osteopatiakäyntiä kahvila Makersissä Lauttasaaressa. Saan tosi usein resepti-inspiraatiota ravintoloista ja kahviloista. Tämä oli kyllä hyvä kokeilu kotonakin, koska ollaan jatkettu näiden tekemistä myös tän vuoden puolella.

Tarvikkeet 2lle:

  • 100 g puolukoita
  • 1/2 banaani
  • 2 dl ruishiutaleita
  • 2 dl maustamatonta jugurttia
  • 2 rkl chian siemeniä
  • 1 rkl hunajaa
  • 1 dl omenamehua

Sekoita blenderissä kuivat ruishiutaleet ns. jauhoksi. Heitä sekaan kaikki loput ainekset ja sekoita tuorepuuro tasaiseksi massaksi. Kaada kulhoihin ja laita jääkaappiin 3-4 tunniksi. Itse teen usein näitä muutaman jo edellisenä päivänä jääkaappiin odottelemaan. Jos tuorepuuroon haluaa jättää hieman tuhdimpaa koostumusta voi ruishiutaleet jättää blendaamatta.


Toivottavasti löysit inspiraatiota välipaloiksi ja uusia kokeilemisen arvoisia ideoita kokkailuun! Aivan ihanaa viikkoa ja hei helmikuun alkua kaikille. 🥄

Lue myös: parhaat smoothiebowlit, mangotuorepuuro ja marjaparfait

❤ Salla

Isän rooli vauva-arjessa

Meillä on synkannut vauvan hoito Markuksen kanssa hyvin ja tasaisesti alusta asti. Jo raskauden aikana me keskusteltiin aiheesta paljon. Mulla oli ihan kirkkaana mielessä se, että haluan isän osallistuvan samalla tavalla lapsen hoitoon, kun minäkin äitinä osallistun. Samassa veneessähän tässä ollaan ja yhdessä me ollaan päätetty lapsi hankkia. Omasta mielestäni se on todella vanhanaikainen ajattelutapa, että äidin tehtävä on huolehtia lapsesta. Toki äitiyslomalla olen sitä varten, mutta yhdessä vanhempina me tätä lasta kasvatetaan ja hoidetaan. Ainoa asia mihin mun mielestäni isän ei tarvitse osallistua on ruokinta. Imetys on mulle itselleni tosi tärkeää ja se on mun ja Saagan välistä ainakin vielä hetken aikaa. Tällä tarkoitan sitä, etten pumppaa varta vasten maitoa pulloon, jotta isäkin voi ruokkia. Eri asia on, jos itselleni tulee pakottava meno.

Markus piti isyyslomastaan ensimmäiset kaksi viikkoa heti Saagan synnyttyä ja säästi vielä viikon myöhemmälle. Heti alussa Markus hoiti tosi hienosti melkein kaikki vaipan vaihdot ja siitä tuli parempi vaipan vaihtaja kuin minusta! Yöllä me herättiin molemmat, minä ruokkimaan ja sen jälkeen Markus vaihtamaan vaipan. Ei siis sen takia, että tasan piti hoitaa, vaan se oli kahdestaan paljon nopeampaa ja päästiin molemmat nopeammin takaisin nukkumaan (Saaga oli alussa super tiheä kakkailija).

Tuoreesta äidistä huolehtiminen

Markuksella oli myös ihan valtava rooli mun jaksamisen tukemisessa ja synnytyksestä palautumisessa. Hän oli se mun tukipilari, joka kertoi ettei Saagalla ole hätää, rauhoitteli, halasi ja pussasi, kun sitä eniten hormoonimyrkyissä tarvitsin. Kantoi mulle koko ajan vettä, toi ruokaa, hoiti koiran ulkoilutukset, kävi kaupassa ostamassa juuri oikeanlaisia pikkuhousun siteitä ja ihmetteli vauva-osastolla erilaisia rintakumeja. En tiedä miten ihmeessä olisin selvinnyt ilman Markusta ne ensimmäiset viikot.

Isän rooli on mun mielestä koko perheestä huolen pitäminen, ei vain lapsesta. Tuoreena äitinä olin sellaisen baby bluesin kourissa, että oksat pois. Liikkuminen oli myös hyvin hankalaa alapään ompeleiden takia ja imetys sattui aluksi PALJON. Oli ihanaa huomata, että mulla on siinä vierellä tukipilari, joka jaksaa hyyssätä ja hoivata.

Lapsen ja äidin välille syntyy heti ihan erityinen side, koska onhan nainen kantanut sitä pientä yli yhdeksän kuukautta vatsassaan ja tuntenut kaikki hikat, potkut ja mylvimiset. Mulle oli kuitenkin ihan raskausaikana jo selvää, että otan Markuksen mahdollisimman paljon mukaan vauvaan liittyviin asioihin ja vauvan synnyttyä lapsi vietti hyvin paljon aikaa myös Markuksen sylissä. Alussa toki ihokontakti on tärkeää äidin ja vauvan välillä, jotta maito saadaan nousemaan ja imetys kunnolla käyntiin. Isä voi kuitenkin tuntea helposti itsensä vähän ulkopuoliseksi, jos äiti omii yhteisen lapsen kokonaan itselleen.

Etätyöt on plussaa

Meidän arki on aika pitkälti sitä, että Markus tekee etätöitä keittiön pöydän ääressä. Mulle on ollut alusta asti selvää, että vaikka Markus on koko päivän kotona ja vielä samassa tilassakin, on hän silti töissä. En voi pyytää Markusta hoitamaan Saagaa kesken työpäivän tai olettaa hänen pääsevän aina avuksi, jos toisia käsiä kaipaan. Etätyöt kuitenkin auttavat meidän arkea paljon. Työmatka häviää työpäivän molemmista päistä, joka on yhteensä kaksi tuntia enemmän aikaa meidän kanssa. Myöskin tauoilla ja ruoka-aikaan Markus tykkää käydä pussailemassa ja leikittämässä Saagaa. Välillä onnistuu myös nopea vauvavahtina toimiminen, jos Tedi näyttää siltä, että pikapissalle olisi hyvä päästä tai kaupasta pitäisi nopeasti hakea joku puuttuva tavara. Välillä on kova homma saada pidettyä Saaga mahdollisimman hiljaa, jotta isi saa rauhassa tehdä töitä. Onneksi tämäkin muuttuu, kun päästään kohta muuttamaan ja saadaan työpöytä laitettua Saagan tulevaan huoneeseen.


Markus on aivan super ihana ja hyvä isä, vaikka ei olekaan sellainen ihminen, joka aina olisi tiennyt haluavansa isäksi. Rakastuttiin molemmat tuohon meidän pikkuiseen heti ja yhdessä vietetty aika Saagan kanssa vain vahvistaa meidän tunteita tätä meidän pientä kohtaan. Jokaisessa perheessä on omat tavat toimia. Näin meidän perheessä on toimittu ja toimitaan. Tämä on toiminut juuri meillä super hyvin ja riidoilta on ainakin vielä säästytty! Juuri tällä viikolla puhuttiin yhdessä sitä, että tämä vauva-aika on sujunut kyllä tosi kivassa yhteisymmärryksessä. Varmastikaan kumpaakaan meistä ei tule tulevaisuudessa harmittamaan se, ettäkö jompi kumpi meistä olisi jäänyt paitsi jostakin tämän vauva-ajan aikana. Kivaa viikonloppua sinne.

Lue myös: ensimmäinen isänpäivä & isyyspakkaus

❤ Salla

Netflixin parhaat sarjat

Tässä mammalomalla Netflix on ollut auki paljon. Vauvat nukkuu, se on tullut huomattua tässä viimeisen neljän kuukauden aikana ja aika käy välillä pitkäksikin. Sen sijaan, että jatkuvasti tuojottelisin sitä nukkuvaa lasta ja odottaisin hänen heräävän, olen katsonut nyt ihan super paljon sarjoja. Saagan ollessa hereillä me pistetään telkkari kiinni ja sarjat jää odottamaan taas pikkuisen nukahtamista. Listasin alle omia lemppareita joita suosittelen katsomaan Netflixin valikoimasta (tämä ei ole mainos)!

Komedian ystäville

  • Brooklyn 99 (tämä on mun ja Markuksen yhteinen sarja, jota ollaan jo nyt kuusi kautta tykitetty!)
  • Superstore (uusi tuttavuus, josta on nyt ensimmäiset kymmenen jaksoa katsottu. Vaikuttaa hyvälle!)
  • Kolme miestä ja tyttö
  • The Good Place (tätä aloin kokeilumielessä katsomaan ja kaksi kautta hurahti hyvin nopeasti.)
  • Moderni perhe (yksi mun ihan lemppari sarjoista)
  • Ensisilmäyksellä
  • Jane the Virgin
  • Good Girls (jännitystä myös mukana. Tähän jäin heti koukkuun ja odotan jo niin sitä, että uusi kausi tulisi)

Jännitystä päivään

  • The Witcher – noituri (jos olet GOT:in ystävä, tulet rakastamaan tätä sarjaa!)
  • Better Call Saul (en osaa päättää kumpi näistä sarjoista on parempi, eli todella hyvin tehty spin-off)
  • Breaking Bad
  • Narcos
  • Orange Is the New Black

On kyllä kiva, että Netflixissä on nykyään TOP-lista. Ollaan löydetty sieltä mm. Modernin perheen uusin kausi sekä koko Superstore-sarja. Yleensä se mitä muutkin katsoo, katsoo itsekin! Kivaa perjantaita sinne ruudun toiselle puolelle! Lökärit jalkaan ja sohvalle viikonlopun viettoon!

Helpot reseptit Netflix-iltaan: suklainen leipävanukas & banaanileipä

❤ Salla

Päivät jotka rikkovat arjen

Vietettiin eilen vähän erilaista päivää, kun meillä oli Saagan viimeinen osteopatiassa käynti. Osteopatiakeskuksen yhteydessä on super ihana kahvila, joten aamupalat jäi kotona syömättä ja tultiin jo hyvissä ajoin aamukahveille Makers kahvilaan. Saaga nukkui kilttinä tyttönä vielä automatkan jäljiltä turvakaukalossa ja me saatiin syödä aamupala rauhassa ja vielä yhtä aikaa! Tämä oli kyllä aika ihanaa vaihtelua aamupalan äkkiä hotkimiselle, että toinenkin pääsee syömään ja Saaga vaihtamaan syliä. Tilattiin aamuiset latet (yksi parhaimmista lateista, joita olen juonut), puolukka-tuorepuuro, chiapuuro ja kauraleivät.

Päästiin Markuksen kanssa myös kunnolla juttelemaan ja päädyttiin lopulta muistelemaan meidän Vietnamin matkaa. Kotona herkästi keskustelut pyörii vauva-arjen, kotitöiden ja kalenterin ympärillä. Älkää ymmärtääkö väärin, mä rakastan meidän arkea! Välillä on vaan kiva poistua sieltä kodin seinien sisältä ja eilen tuntui kuin oltaisiin käyty pitkästä aikaa lyhyillä treffeillä (vaikka Saaga olikin mukana 😅).

Osteopatian jälkeen Markus jatkoi matkaa Saagan kanssa kotiin ja mä pääsin vielä käymään äitiysfysioterapeutilla. Sain laittaa tohvelit jalkaan, juoda kupin chai-vanilja teetä ja höpötellä toisen tuoreen äidin kanssa lapsista. Koronan takia ei olla käyty vauvajumpissa, vauvauinnissa, kerhoissa tai missään muuallakaan ja vasta juteltuani sen pienen hetken tämän toisen äidin kanssa tajusin miten paljon mä haluaisin tälläisiä hetkiä lisää. Se pienen pieni juttutuokio merkitsi mulle paljon, mutta samalla jäi hinku jutella vielä lisääkin. Mä voisin hyvin kuvitella, että tykkäsin käydä vauvajumpassa tai vauvakerhoissa. Saisi vertaistukea ja jutella omasta lapsestaan, ylpeyden aiheestaan sellaiselle, joka oikeasti ymmärtää! Positiivisen raskaustestin tehtyäni viime tammikuussa ajattelin jo arkeen kuuluvan viikottainen vauvakerho ja uusia äitikavereita. Osittain nämä fiilikset varmasti ovat myös sitä, kun kotona tulee nyhvättyä kaikki päivät ja aikuista seuraa on tarjolla, kun mies lopettaa työt. Onneksi on olemassa some, jonka kautta on päässyt tutustumaan aivan ihaniin äiteihin. ❤

Sen tiedän etten itse ole vielä valmis jättämään Saagaa mihinkään hoitoon, joten on ihanaa, että tälläisiäkin päiviä on. Sen tiedän, että hymyilin eilen enemmän ja illalla oli enemmän energiaa! Näitä päiviä täytyy järjestää lisää.

❤ Salla

Vauvan kanssa liikkeellä + hoitolaukun sisältö

Tämä äitiysloma ei ole ollut ihan sitä mitä viime vuoden tammikuussa vielä kuvittelin. Odotin innolla äitiysloman alkua, kahviloissa käymistä ja vauvan kanssa liikkumista. Sellaista aktiivista elämää, jota mulla ei muuten paljoa ollut. Sana kahvilaäiti voi kuulostaa tyhmältä, mutta mulle sen tarkoitusperä on nimenomaan se sosiaalinen elämä ja ystävien näkeminen. Oma arki ennen lasta oli 12,5 tuntisia työpäiviä ja välillä jopa yli 70 tunnin työviikkoja, joten voitte vaan kuvitella ettei mihinkään jaksanut vapaapäivinä lähteä. Onneksi vastapainona tälle oli myös muutaman työpäivän viikkoja, mutta nekin meni sitten lähinnä edellisestä raskaasta työviikosta palautumiseen. Odotin siis äitiyslomaa ja erilaista arkea paljon. Sitä sosiaalista elämää, vauvakerhoja ja vauvauintia, muihin äiteihin ja perheisiin tutustumista. No korona sitten iski ja lujaa. Olin jo asennoitunut siihen, etten muutenkaan alle 3kk lapsen kanssa liiku missään, mutta nyt kun Saagakin on kasvanut täytyy täältä kotoa joskus johonkin lähteäkin. Mitä se tekee lapsen kehitykselle, jos ei ikinä nähdä muita ihmisiä? Iskeekö vierastamisen vaihe jossain kohtaa kovempaa kuin normaalisti iskisi? Kaikenlaista on tullut täällä kotona pohdittua.

Olen tehnyt ehkä liian ison mörön itselleni tästä lapsen kanssa liikkumisesta, mutta mulle tämä on ollut iso juttu. Se jännitys, kun lapsi täytyy ottaa julkisella paikalla ulos vaunuista oli ja on edelleen kamala. Koronan lisäksi nyt on RSV ja influenssakausi menossa pahimmillaan, joten ei turhia Saagan kanssa nyt liikuta tuolla kaupoilla. Itselleni jännitystä vauvan kanssa liikkumiseen ilman pelkoa pöpöistä tuo myös ekoja kertoja se vauvan kanssa itse kulkeminen. Saaga on mun esikoinen ja vasta 3kk ikäinen ja ollaan käyty kodin ulkopuolella ihan kourallisen määrän kertoja. Kaikkea ei silti pysty kotoa käsin hoitamaan. Tämän kauppareissun jäljiltä tuotiin neljä kauppakassillista tavaraa kotiin. Tehtiin etukäteen kauppalista missä kaikkialla täytyy käydä ja valittiin hiljainen ajankohta kauppareissulle. Oltiin maanantaina ennen klo 12 Espresso Housessa kahvilla ja pienellä lounaalla. Oltiin kahvilan sen puolen nurkkauksen ainoat asiakkaat, joka toi itselle turvaa ottaa itkevä lapsi vaunuista syliin. Eihän se edelleenkään sama asia ollut, kuin ennen. Rentous oli kaukana ja pieni hoppu koko ajan kolkutti takaraivossa, ettei olla liian kauaa kodin turvasta pois.


Kahvitteluhetki teki meille aikuisille super hyvää. Se rikkoi vähän meidän arkista kaavaa, jota kotona tulee helposti toistettua. Ollaan käyty Saagan kanssa kerran aikaisemmin kahvilassa, enkä silloin uskaltanut ottaa kertaakaan Saagaa ulos vaunuista (onneksi nukkui koko kahvittelujen ajan). Todella ristiriitaiset tunteet siis ylipäätänsä koko tästä tilanteesta. En muista, että olisin ollut näin hermoheikko ja stressaantunut aikaisemmin ennen lasta. Äitiys on tuonut ihan uudenlaisia puolia itsessäni esiin, joiden fani en itsekään ole. Perimmäinen tarkoitus tälläkin on kuitenkin suojella omaa lasta kaikelta maailman pahalta, vaikka se onkin mahdottomuus. ❤


Saaga on saanut aikamoisen takatukan 😅

Hoitolaukun pakkaaminen on meille myös uutta ja jännää. Me ollaan juuri se perhe joka kotiovella vielä käy koko hoitolaukun sisällön läpi ja varmistaa, että kaikki on mukana. Silti aina jotakin jää! 😅

Hoitolaukusta meiltä löytyy:

  • Vaipanvaihtotaso
  • 2 harsoa (vaipanvaihtoon + pukluharso)
  • Vaippoja 6
  • Bepanthenia
  • Vaihtovaatteet
  • Helistin
  • Neuvolakortti
  • Vaunuheiluri (tämä oli pakko linkata, koska moni ei tiedä mikä tämä on)

Lisäksi kaikki mun omat tavarat kulkee kätevästi hoitolaukussa kuten avaimet, kännykkä, kasvomaski, lompakko, kamera ja vara-akku. Vaunuissa kulkee kaikki ulkovaatteet ja ostokset me pakataan vaunujen alaosaan.

Hoitolaukku: Amazonista. Vaunut Britax Römer Smile III. Magneettinen vaunuverho MiniHelmi.fi

Nyt vaan täytyy alkaa elämään tätä uutta normaalia, kun pidetään kasvomaskia ja kannetaan käsidesiä laukussa mukana, niin kuin kotiavaimia. Ihanaa viikkoa sinne!

❤ Salla

Meidän syksy kuvina

Meillä on ollut aikamoinen syksy. HUHHUH! Selailin kännykän kameran rullaa ja palailin vähän ajassa taaksepäin kokoamaan omia ajatuksia tältä syksyltä. Paljoa ei syksyn värejä näy, koska aikaa tuli vietettyä neljän seinän sisällä vauvakuplassa.

Syyskuussa vietettiin viimeisiä hetkiä raskaudesta sekä synnytettiin. Olo oli tukala, hikinen, turvonnut ja väsynyt. Kamera ei paljoa pysynyt loppuraskaudesta kädessä ja kiinnostus kaikkeen tekemiseen oli täysi nolla. Onneksi meillä oli raskausajan kuvaus, joten musta on saatu ikuistettua se hehkuva tuleva äiti. Hiki virtasi näitäkin kuvia ottaessa, mutta se ei onneksi näissä näy. 😅

Valmistauduttiin viimeisiä hetkiä synnytykseen, harjoiteltiin spinning babies -liikkeitä ja joka päivä ihmettelin ja mietin, että joko olisi vatsa laskeutunut. Suurin osa syksystä meni myös kaverin kanssa raskauskuulumisia vaihtaessa ❤ . Onneksi ehdittiin ottaa vielä kuva meidän raskausmasuista yhdessä, nimittäin tämä kuva otettiin vain muutama päivä ennen mun synnytystä.

Synnytys, se elämäni hienoin ja ihmeellisin päivä. Sitä en kyllä ikinä unohda, mutta se on totta, että aika kultaa muistot. En nimittäin enää muista sitä kipua yhtä vahvasti. Se tosin haihtui jo, kun sain lapsen syliin. ❤

Lokakuussa vietettiin aikalailla aikaa pelkästään vauvakuplassa. Baby blues iski ja kovaa. Sukulaiset ja kummit tuli moikkaamaan ekaa kertaa meidän pikkuista ja muista vaan sen ahdistuksen, joka silloin oli. En ollut yhtään valmis jakamaan tätä lasta vielä kenenkään kanssa. Nämä kuvat on otettu ekana ”hyvänä” päivänä, kun ei kaikki enää itkettänyt.

Päästiin myös ekaa kertaa ulkoilemaan vaunulenkeille ja ihastelemaan ruskan värejä. Ensimmäiset vaunulenkit oli super lyhyitä. Kestoltaan n. 10-15 minuuttia. Seuraavana päivänä ja jo iltana alapää oli tulessa. Kipulääkkeitä söin melkein kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen, jotta pääsin edes vähän liikkumaan.

Marraskuussa vietettiin ensimmäistä isänpäivää ja Saagan nimiäisiä. Uskaltauduin myös ekaa kertaa Saagan kanssa käymään kodin seinien ulkpuolella, muuallakin kuin neuvolassa. Tää oli mulle iso juttu. SIlti en vielä mielellään liiku tämän pikkuisen kanssa missään muualla kuin isovanhempien luona ja pakosti neuvolassa. Katsotaan sitten ensi vuoden puolella asiaa uudelleen. Vaunulenkit alkoi myös sujumaan ja niihin alkoi löytymään jo rutiini ja varmuus.

Pitkin syksyä tuli myös kokkailtua ja leivottua. Varsinkin ennen synnytystä ja nyt vasta on into tähänkin alkanut palaamaan.

Katsotaan mitä talvi tuo tullessaan. Toivottavasti ainakin lunta! ❄ Tule seuraamaan mitä meidän talveen ja jouluun kuuluu Instagramin puolelle.

❤ Salla