vauvakupla – imetyksen haasteet, baby blues ja ensimmäinen nuha

Täällä blogin puolella onkin nyt ollut vähän hiljaisempaa ja vauvakin kerkesi jo syntyä tässä välissä. Niin kuin otsikosta voikin päätellä, ei tämä meidän vauvakupla ole ollut ihan sitä mitä odotin. En oikeastaan edes tiedä mitä odotin, muuta kuin vauvan nuuhkuttelua ja valvottuja öitä.

Ensimmäinen viikko kotona meni täysin sumussa, mieliala oli matalalla ja kaikki itketti. Pienikin näppylä, vaippaihottuma ja jopa kätkytkuolema tuli taas Googleteltua ja kaikki varmuus ja tietämys lapsista ja vauvoista oli tipo tiessään. En muista juurikaan nukkuneeni, koska heräsin joka ikiseen pieneenkin inahdukseen, joka vauvasta lähti. Täytyy tässä kohtaa jo hehkuttaa ja ylistää omaa miestä, joka on herännyt vaihtamaan vaippoja, tuomaan sänkyyn yöpalaa ja lohduttamaan tätä itkevää äitiä yön pimeinä tunteina. En tiedä miten olisin pärjännyt ilman tätä selväjärkistä miestä, joka ei panikoidu kaikista pienistä inahduksista. ❤

Baby blues alkaa pikkuhiljaa vasta nyt menemään ohitse ja meidän Papunen on jo 16 päivän ikäinen. Itse ajattelin ennen lasta baby bluesin tarkoittavan sitä, ettei omasta lapsesta alussa välitäkään, mutta todellisuudessa se oli mielialan laskua ja kokoaikaista itkua. Huoli tuosta omasta maailman rakkaimmasta kääröstä on joka päivä kova, eikä alun imetysongelmat ja nyt ensimmäinen nuha helpota tätä huolta yhtään.

Kotiuduttiin synnytyssairaalalta omasta toiveesta jo, kun Papunen oli 24 tunnin ikäinen. Imetys sujui kyllä jotenkin ja tuntui. että lapsi jäi rinnalta tyytyväiseksi. Kotona alkoi imuotteen löytämisen kanssa olemaan ongelmia ja nännit olivat kokoajan rikki. Joka imetyskerta sattui ihan kauheasti ja Markus lähti jopa ostamaan rintakumeja, että saisin edes jotenkin ruokittua tuota lasta. Itselle oli todella rankkaa, kun imetys oli ollut niin vahvana toiveena mielessä ja tuntui etten riitä omalle lapselleni. Espoon sairaalan kätilön kontrollikäynti 3 vrk iässä vain pahensi omaa mielialaa ja jäi fiilis, etten osaa hoitaa omaa lastani ja pidän tarkoituksella nälässä. Muutenkin koko käynti oli täysi floppi ja taas itkien meni kotimatka autossa. Onneksi heti seuraavana päivänä nousi maito kunnolla rintoihin ja imetys alkoi onnistua jo paremmin sekä meidän doula tuli tsemppaamaan ja antamaan vielä imetysohjausta. Tästä lähtien on imetys sujunut super hyvin. Välillä edelleen on imuote kapea, eli alahuuli jää vauvalla rullalle, jolloin imetys sattuu, mutta suurempi ongelma on nyt suihkutissien kanssa. 🤦‍♀️ Maitoa siis hyvinkin riittää ja pissavaippoja tulee enemmän, kuin ehtisi vaihtaa. ❤

Nyt meidän Papusella on kolmatta päivää nuhaa ja tuota oman lapsen korinaa on ihan kamalaa kuunnella. Onneksi Babyvacilla lähtee räkä super hyvin pois ja pikkuinen jaksaa olla oma virkeä itsensä hereillä ollessaaan. Ruoka maistuu ja pissaa tulee hyvin. Ei siis syytä huoleen, mutta silti huoli on kova. ❤ Ollaan oltu super varovaisia. Missään ei olla tämän pikkuisen kanssa käyty, edes lähikaupassa ja vieraatkin on pidetty ihan minimissä ja vaan meidän perheet ja kummivanhemmat ovat Papusta päässeet katsomaan. Nyt vaan kaikki sormet ja varpaat ristiin, että tämä lähtee yhtä nopeasti kuin tulikin ja saa taas pikkuinen nauttia täysin terveistä päivästä. Vaunulenkit on nyt hetkeksi tauolla. 🍂

Toivotaan, että tämä äitiys lähtee tästä nyt paremmin käyntiin. ❤

❤ Salla