Koiranelämää Tedin silmin

Tässä on Ted! Tedi on pitkäkarvainen labradorinnoutaja. Etkö ole aikaisemmin kuullut, että labbiksia on pitkäkarvaisenakin? No et ole ainoa!

Tedi muutti meille 6,5 vuotta sitten Raaseporista kennelistä. Haettiin Ted, kun hän oli 8 viikon ikäinen ransu 🐶. Oltiin keretty seurustelemaan Markuksen kanssa vatsa reilu puoli vuotta, kun päätettiin ottaa koira. En usko, että meidän suhdekaan olisi samanlainen ilman Tediä ❤ . Labradorinnoutaja tuli roduksi meille ehdolle aika nopeasti sen lempeän luonteen ja tottelevaisuuden vuoksi. Lyhyt karva oli myös yksi kriteeri, mutta kuinkas kävikään 🙈. Kun haettiin Ted kotiin meille kerrottiin, että hänellä on vain normaalia paksumpi pentuturkki. Geenitestien tultua maailmalta selvisikin, ettei tämä pentuturkki karisekaan pois, vaan Ted onkin ns. pitkäkarvainen labradorinnoutaja (rumasti sanottuna geenivirhe), jota ei saa rotuun tahallaan lisätä. Tedissä ei ollut mitään vikaa. Geenivirhe kuulosti meidän korvaan pahalle, eikä me haluta sitä käyttää. Tedi on terve koira näön, lonkkien, ja muiden osalta, jonka takia meitä ei haitannut se, että sillä nyt sattuu olemaan vähän pidempi karva, kuin normaalilla labukalla.

Pitkäkarvaisista labukoista löytyy suomenkielistä tietoa hyvin vähän, mutta englanniksi tietoa löytyy jo enemmän. Jos sua kiinnostaa lukea enemmän nippelitietoa pitkäkarvageenistä, niin voit käydä lukemassa siitä esimerkiksi täältä.

Ted on luonteeltaan lempeä ja HYVIN ihmisrakas. Tarvittaessa sillä on vahva oma tahto ja osaa näyttää myös sen puolen itsestään. Ei oltaisi parempaa koiraa voitu toivoa meidän perheeseen. Siitä on tullut rakas niin minulle kuin Markuksellekin sekä meidän molempien perheille. Tedi sopii vallan mainiosti perheen ainoaksi koiraksi, sillä se nauttii täysin rapsutuksin kaikesta saamastaan huomiosta. Lempipuuhiin kuuluu kaikki ruokaan liittyvä, uiminen, pallot ja autoilu (niin kuin varmasti monen muunkin labukan puuhiin 😀 )

Vähän faktoja Tedistä:

  • Tedin molemmat vanhemmat ovat lyhytkarvaisia ns. normaaliturkkisia labukoita, jotka sattuivat kantamaan pitkäkarvageeniä
  • Tedi oppi sisäsiistiksi kolmessa kuukaudessa! Oltiin super yllättyneitä tästä
  • Tedi on syönyt raakaruokaa nyt muutaman vuoden ajan, joka aloitettiin hiivakierteen takia.
  • Tedi on leikattu n. kahden vuoden iässä, joka rauhotti lenkkejä huomattavasti
  • Tedi käyttää ulkoillessa kuonopantaa, koska syö kaiken mahdollisen ja mahdottoman maasta esim. hanhen kakat. Näin se on helpompi hallita ja vetää pois syömästä kakkia
  • Tedi seuraa kaikkialle, oli sitten kyseessä oma pissahetki tai pikapyörähdys vaatehuoneessa
  • Tedi haukkuu ainoastaan isoille koirille tai telkkarille, jos siellä pyörii luontodokkari
  • Tedillä on ulkoillessa vahva oma tahto ja vetää kyllä varmasti sinne suuntaan, jonne haluaa mennä (yleensä siis uimaan päin ⛱)
  • Tedi juoksee omalle paikalleen heti, jos huomaa alkavansa kuolata
  • Tedi vihaa korvien putsausta sekä kynsien leikkuuta
  • Tedi rikkoo kaikki muut lelut, paitsi pehmolelut (pehmolelut ovat vain lussutusta varten ❤ )
  • Tedi on tärkeä osa meidän perhettä ja osa meidän elämän isoja hetkiä, esim. oli häissä ja hääkuvassa mukana. En malta odottaa millainen isoveikka tästä vielä kehkeytyy, kun Papunen kasvaa vähän isommaksi
kuva viime kesältä, kun Papunen oli vielä masussa

Tedi on ottanut Papusen hyvin vastaan. Tai no, ei ole juurikaan ollut vielä kiinnostunut pienestä. Kyllä se siitä muuttuu, kun tuo ihmisvauva vähän vielä kasvaa. Tedi on myös antanut hyvin meille ja Papuselle nyt tilaa ja löytänyt paikkansa koirana ja lemmikkinä.

Jos Tedin arki kiinnostaa, niin käy laittamassa mun tili seurantaan. Tämä karvakuono kyllä pomppii siellä arjessa mukana ❤ . Ihanaa viikonloppua kaikille karvakuonoille ja heidän palvelijoilleen! 🐶

❤ Salla ja Ted

Arkirytmi 24/7 – vauvan ensimmäiset viikot

Ajattelin kirjoitella vähän meidän perheeseen löydetystä rytmistä, jossa Papunen on aika hyvin pysynyt. Hetken se vei, että oppi miten juuri tuo meidän pieni vaippasankari nukkuu, syö ja jaksaa olla hereillä, mutta nyt on päivästä toiseen menty aika samanlaisella kaavalla, joka ilmeisestikin on nyt ainakin hetkellisesti meidän arkirytmi. Tänään tulee pikkuisella täyteen kolme viikkoa ja nuha edelleen vähän vaivailee. Onneksi on edelleen virkeä itsensä ja syö hyvällä ruokahalulla. Pientä koksoisleukaakin alkaa jo olemaan, joten eiköhän painoa ole hyvin tullut pienelle lisää.

8:00 Täällä heräillään yöunilta. Papunen kitisee korissaan sängyn vieressä Otetaan vielä vaipan vaihdon, imetyksen ja aamun pusuttelujen jälkeen pieniä pätkiä unta. Vaippa vaihdetaan yön jäljiltä vielä hämärässä valaistuksessa, eikä päivävaatteita välttämättä vielä laiteta. Äidillä on pieni toivonkipinä jatkaa pieniä pätkiä unta. Pikkuinen ei enää nukahda, joten käyn tekemässä aamukahvit ja hakemassa sohvalle valmiiksi tehdyn aamupalan, jota saan tuijotella vielä muutaman tunnin, ennen kuin pääsen oikeasti itse syömään ja aloittelemaan aamua. Markus on aloitellut jo keittiön pöydän ääressä töitä. Tissitakiainen viihtyy aamusta tiuhaan tissillä ja väliajat tykkää pällistellä lautassilmillään erilaisia valoja ja kasvoja. Suihkautetaan D-vitamiini pikkuisen suuhun ja Disneyn piirretyt pyörii äidille sivusilmällä katseltavana vieressä.

12:00 Vaippa on taas täynnä ja päivävaatteet vaihdetaan päälle samalla, kun laitetaan kuivat pöksyt jalkaan. Pikkuinen on juuri nukahtanut rinnalta pidemmille unille omaan korikehtoonsa, jonka olen nostanut mun viereen olkkariin. Onhan sitä juuri tullutkin kolmisen tuntia valvottua ja pällistelyä maailmaa. ❤ Tässä välissä, kun kuorsaus käy on hyvä väli tehdä vähän kotitöitä. Hoidan pyykit, tiskit, petaan sängyn ja teen ruuan. Markuksella alkaa kohta ruokatauko, joka saadaan nauttia kahdestaan kuunnellen vauvan tuhinaa. Kirjoittelen ruuan jälkeen vielä blogia ja vien Tedin lyhyelle lenkille Papusen vielä nukkuessa kehdossa.

16:00 Pikkuinen alkaa taas vähän kitistä korissaan. Nostetaan prinsessa syliin tissille, josta nopeasti juokin vatsansa täyteen. Markus on päässyt töistä ja vaihtaa Papuselle taas puhdasta vaippaa. Yleensä käydään vaunulenkillä, mutta tänään nuhan takia jää vaunulenkki käymättä. Sylitellään kotona ja tehdään jumppaa vatsallaan leikkimatolla. Hierotaan jalkoja, pussaillaan ja jutustellaan.

18:00 Hereillä ollessa vielä pinnistellään kakat pöksyyn ja tyytyväisenä yritetään heti nukahtaa. Vielä jaksetaan päivittäin ihmetellä Markuksen kanssa kuinka paljon tämä prinsessa oikein pissaa ja kakkaa. Markus käy vielä vaihtamassa uuden vaipan ja sitten vedelläänkin taas unia (tissin kautta). Unet kestää taas useamman tunnin, mutta tällä kertaa ne nukutaankin sylissä. Omat iltatoimet ja syömiset saadaan taas tällä välillä hoidettua, kun pikkuinen tuhisee unissaan.

21:00 Pikkunen alkaa taas heräilemään unilta. Nostan unikeon taas rinnalle ja tunnustelen kuinka täpötäynnä taas vaippa on. Neiti on kova tyttö pissailemaan. Lähdetään vaipan vaihtoon ja vaihdetaan yöpyjama päälle. Kauaa ei jaksata nyt valveilla ollakaan, kun taas simahdetaan uuden syötön jäljiltä yöunille. Alan tekemään seuraavalle aamulle aamupalaa, granolaa tai mangotuorepuuroa yleensä.

22:00 Vihdoin on nukahdettu taas unille ja kehto siirretty takaisin makuuhuoneeseen äidin viereen. Spotifystä soi white noise -soittolista, joka alkaa aina meren kohinalla. Omat iltatoimet on hoidettu jo ennakkoon, eli päästään itsekin nukkumaan. Kännykän selaaminen on kokonaan jäänyt, koska joka minuutti on arvokasta nukkuma-aikaa. Katselen jo ennakkoon kellosta, että 01-02 välillä tulee taas heräiltyä, eli vielä kerkeää nukkumaan reilu kolmisen tuntia.

01:00 Papunen alkaa kitisemään ja heilumaan korissaan. Imetän ja tunnen taas kuinka vaippa on täynnä. Markus heräilee vaihtamaan vaipan ja tuo takaisin Papusen syömään. Syötön aikana tehdään vielä kakat ja lähdetään uuteen vaipan vaihtoon. Syötöissä ja vaipan vaihdoissa onkin mennyt jo tunti, kunnes saan siirretty nukahtaneen pikkuisen taas koriinsa ja itse jatkamaan unia. Markuskin tuhisee jo vieressä.

06:00 Korissa taas heilutaan ja kitistään. Herääminen on nopea, sillä pikkuinen syö ja nukahtaa välittömästi tissille, josta siirretään taas koriin nukkumaan. Herääminen kestää vain 15-30 minuuttia ja taas päästään jatkamaan unia. Markus harvoin edes herää tähän ja siellä puolella sänkyä herätysvalo onkin jo alkanut syttymään työpäivän alkamisen merkiksi. Seuraavaksi päästäänkin taas päivän ja tekstin alkuun.


Aika lailla meidän arki koostuu nyt tästä. Ajat saattavat heitellä tunnilla tai kahdella. Itkumaratoneilta on vielä säästytty ja Papunen on enemmän hiljainen tuijottelija, joka itkee vain hetkellisesti, kun haluaa tissille. Eiköhän tämäkin vielä ajan kanssa muutu. Tällä hetkellä nuhan takia arkirytmiin kuuluu myös nenästä limaimut aina herätessään, mutta toivotaan, että pikkuinen jo kohta paranisi. Arki varmasti kohta taas muuttuu, mutta näin on ensimmäiset kolme viikkoa nyt menty. Niin ihanaa seurailla tuon pikkuisen kasvua ja kehitystä. ❤

❤ Salla

vauvakupla – imetyksen haasteet, baby blues ja ensimmäinen nuha

Täällä blogin puolella onkin nyt ollut vähän hiljaisempaa ja vauvakin kerkesi jo syntyä tässä välissä. Niin kuin otsikosta voikin päätellä, ei tämä meidän vauvakupla ole ollut ihan sitä mitä odotin. En oikeastaan edes tiedä mitä odotin, muuta kuin vauvan nuuhkuttelua ja valvottuja öitä.

Ensimmäinen viikko kotona meni täysin sumussa, mieliala oli matalalla ja kaikki itketti. Pienikin näppylä, vaippaihottuma ja jopa kätkytkuolema tuli taas Googleteltua ja kaikki varmuus ja tietämys lapsista ja vauvoista oli tipo tiessään. En muista juurikaan nukkuneeni, koska heräsin joka ikiseen pieneenkin inahdukseen, joka vauvasta lähti. Täytyy tässä kohtaa jo hehkuttaa ja ylistää omaa miestä, joka on herännyt vaihtamaan vaippoja, tuomaan sänkyyn yöpalaa ja lohduttamaan tätä itkevää äitiä yön pimeinä tunteina. En tiedä miten olisin pärjännyt ilman tätä selväjärkistä miestä, joka ei panikoidu kaikista pienistä inahduksista. ❤

Baby blues alkaa pikkuhiljaa vasta nyt menemään ohitse ja meidän Papunen on jo 16 päivän ikäinen. Itse ajattelin ennen lasta baby bluesin tarkoittavan sitä, ettei omasta lapsesta alussa välitäkään, mutta todellisuudessa se oli mielialan laskua ja kokoaikaista itkua. Huoli tuosta omasta maailman rakkaimmasta kääröstä on joka päivä kova, eikä alun imetysongelmat ja nyt ensimmäinen nuha helpota tätä huolta yhtään.

Kotiuduttiin synnytyssairaalalta omasta toiveesta jo, kun Papunen oli 24 tunnin ikäinen. Imetys sujui kyllä jotenkin ja tuntui. että lapsi jäi rinnalta tyytyväiseksi. Kotona alkoi imuotteen löytämisen kanssa olemaan ongelmia ja nännit olivat kokoajan rikki. Joka imetyskerta sattui ihan kauheasti ja Markus lähti jopa ostamaan rintakumeja, että saisin edes jotenkin ruokittua tuota lasta. Itselle oli todella rankkaa, kun imetys oli ollut niin vahvana toiveena mielessä ja tuntui etten riitä omalle lapselleni. Espoon sairaalan kätilön kontrollikäynti 3 vrk iässä vain pahensi omaa mielialaa ja jäi fiilis, etten osaa hoitaa omaa lastani ja pidän tarkoituksella nälässä. Muutenkin koko käynti oli täysi floppi ja taas itkien meni kotimatka autossa. Onneksi heti seuraavana päivänä nousi maito kunnolla rintoihin ja imetys alkoi onnistua jo paremmin sekä meidän doula tuli tsemppaamaan ja antamaan vielä imetysohjausta. Tästä lähtien on imetys sujunut super hyvin. Välillä edelleen on imuote kapea, eli alahuuli jää vauvalla rullalle, jolloin imetys sattuu, mutta suurempi ongelma on nyt suihkutissien kanssa. 🤦‍♀️ Maitoa siis hyvinkin riittää ja pissavaippoja tulee enemmän, kuin ehtisi vaihtaa. ❤

Nyt meidän Papusella on kolmatta päivää nuhaa ja tuota oman lapsen korinaa on ihan kamalaa kuunnella. Onneksi Babyvacilla lähtee räkä super hyvin pois ja pikkuinen jaksaa olla oma virkeä itsensä hereillä ollessaaan. Ruoka maistuu ja pissaa tulee hyvin. Ei siis syytä huoleen, mutta silti huoli on kova. ❤ Ollaan oltu super varovaisia. Missään ei olla tämän pikkuisen kanssa käyty, edes lähikaupassa ja vieraatkin on pidetty ihan minimissä ja vaan meidän perheet ja kummivanhemmat ovat Papusta päässeet katsomaan. Nyt vaan kaikki sormet ja varpaat ristiin, että tämä lähtee yhtä nopeasti kuin tulikin ja saa taas pikkuinen nauttia täysin terveistä päivästä. Vaunulenkit on nyt hetkeksi tauolla. 🍂

Toivotaan, että tämä äitiys lähtee tästä nyt paremmin käyntiin. ❤

❤ Salla

Synnytysvalmennus

Meille ei siis Koronan takia tarjottu neuvolan puolesta mitään valmennusta. Ei perhevalmennusta. Ei synnytysvalmennusta. Ei edes etänä. Onneksi me oltiin jo otettu kätilödoula ja pakettiin kuului synnytysvalmennus. En osaa näitä valmennuksia nyt verrata, kun neuvolasta en ole mitään saanut, mutta voin vaikka lyödä pääni pantiksi ettei nämä valmennukset ole verrattavissa. Olen kuullut monelta taholta vain huhupuhetta siitä, kuinka neuvolan synnytysvalmennus oli pelkkä lääke-esittely ja täysin turha. Olen enemmän kuin kiitollinen niin itselleni, Markukselle sekä meidän doulalle siitä, että ollaan nyt kunnolla valmistauduttu meidän elämämme tärkeimpään päivään. Jaan seuraavaksi vähän omia mietteitä ja kokemuksia meidän synnytysvalmennuksesta eikä kyseessä ole siis mainos.

Suurimmat synnytyksen kestoon ja kulkuun vaikuttavat asiat ovat miten hyvin pystyt rentouttamaan kehosi, päästämään irti kontrollista sekä miten hormonisi toimivat synnytyksen aikana. Näitä kaikkia pystyy ja kannattaa harjoitella ennen synnytystä. Valmennuksessa jaan kanssasi salaisuuksia miten näissä parhaiten onnistut. Kun tiedät miten pystyt näihin itse vaikuttamaan, koko käsityksesi synnyttämisestä muuttuu.

Kätilö midwife Jenna Hellsten

Lähdettiin aamulla synnytysvalmennukseen. Meitä oli paikalla neljä pariskuntaa ja meidän kätilödoula Jenna. Ensin tehtiin tutustumiskierros ja kerrottiin vähän meistä. Paikalla oli kaksi uudelleen synnyttäjää ja myös toinen esikoistaan odottava pariskunta. Päivän mittaan oli aivan ihanaa vaihtaa raskauskuulumisia ja saada myös vinkkejä arjen pyörittämiseen, kun vauva putkahtaa maailmaan. Koko päivän vallitsi niin levollinen ja rauhallinen tunnelma ja jännitys sekä pelot olivat karisseet iltapäivään mennessä jo pois.

Aloitetaan siitä, että mulla on ollut sairaanhoitajan ammatistani johtuen kamala pelko koko raskauden ajan siitä, että lapsi ei synny terveenä tai jotenkin vammautuu viimeistään synnytyksen aikana. Päätettiin Markuksen kanssa jo viime keväänä, että me halutaan ottaa kätilödoula ja rautainen ammattilainen meidän tueksi synnytykseen sekä loppuraskauden ajaksi, jotta nämä munkin pelot karisisi pois. Tässä vaiheessa en vielä ajatellut, että synnytykseen pitäisi itse jotenkin muutenkin valmistautua, kuin pakkaamalla sairaalakassi ja miettimällä haluanko epiduraalin vai spinaalipuudutteen. Tähän päivään mennessä eli rv 37+5 mun koko käsitys synnytyksestä on muuttunut ihan vain keskustelulla ja valmistautumisella meidän doulan kanssa. Luotan niin paljon enemmän omaan kroppaani, pelot sairaalalapsesta on hävinnyt kokonaan, enkä enää edes mieti mitä kipulääkkeitä haluaisin, koska suurempi halu mulla on luottaa omaan kehoon ja tukipilareihini. Jos tilanne siihen menee, että tätä meidän länsimaista lääketiedettä ja lääkekaappia tarvitaan, niin olen varmasti enemmän kuin tyytyväinen siihen, että sellainen on tarjolla ja saatavilla. ❤

Tässä synnytysvalmennuksessa käytiin läpi hyvin paljon sitä, miten itse pystyy jo raskausaikana ennen synnytystä vaikuttamaan hyvin paljon synnytyksen kulkuun, kestoon sekä ainakin omalla kohdallani rauhalliseen mieleen. Itse koin ahaa elämyksen siinä, että kehoni oikeasti pystyy tähän! Käytiin läpi iso pino lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä, jotka eivät olleet mitään huuhaata. Käytiin läpi myös erilaisia asentoja, spinning babies harjoituksia ja sitä kuinka se vauva on viisas ja osaa kyllä syntyä. Katsottiin myös ihania synnytysvideoita ja paljon myös eläinten synnytysvideoita. 🤰 Lopuksi saatiin vielä loppuraskauden ruokavaliovinkkejä, synnytystoivelistapohja sekä linkkejä vielä positiivisiin synnytyskokemuksiin ja -videoihin. Me ei loppuiltana Markuksen kanssa oikein muusta puhuttukaan, kuin tästä synnytysvalmennuksesta. 😀

Jokaisen meidän kasvoilta oli poistunut ne kauhunsekaiset tunteet, joita meidän aivot oli vielä aamulla täynnä. Synnytystä on tullut mietittyä paljon, mutta tämä synnytysvalmennus oikeasti rauhoitti mieltä. Olen myös enemmän kuin onnellinen siitä, että Markuksellakin on nyt selkeä rooli mitä tehdä, miten auttaa ja toimia synnytyksen aikana, muutakin kuin jakamalla synnytyksen jälkeen sikareita aulassa 🙈. Meidän parisuhde on myös muuttunut vielä niin paljon parempaan tän raskauden myötä. ❤

En voi kuin täydestä sydämestäni suositella panostusta siihen, että oikeasti valmistautuu synnytykseen kunnolla. Kyse on kuitenkin mun omasta lapsesta ja kehosta, enkä itse tiedä miten olisin niitä pelkotiloja tähän asti jaksanut. Ainakin mun mielestäni on tärkeää tehdä hyvät lähtökohdat mahdollisimman onnistuneelle ja positiiviselle synnytyskokemukselle. Ikinä ei tiedä miten se synnytys lopulta menee, mutta olenpahan yrittänyt ainakin kaikkeni. Voin olla varma jo tässä vaiheessa, että synnytyksen lähtökohdat ovat ainakin paremmat nyt, kuin siinä paniikissa mikä vielä viime keväänä oli, kun ajattelin synnyttämistä.

Ihanaa syksyä 🍂

❤ Salla

Toinen kolmannes – mitä odottaa?

Raskauden toinen kolmannes eli rv 13-27. Mitä on mahdollisesti luvassa? Oletko kuullut jo kauhutarinoita sokerirasituksesta? Mietitkö jo pääsetkö kohta availemaan tulevaa äitiyspakkausta? Mulla on nyt viimeinen kolmannes menossa ja ajattelinkin nyt yhteenvedota millainen mun oma toinen kolmannes oli (mulla on nyt jo ikävä sitä aikaa). Mitä ehkä sinäkin voit odottaa tapahtuvan? Kirjoittelin samankaltaista postausta jo ensimmäisestä kolmanneksestakin. Löydät sen tästä.

Facepalm meidän tulevalta tytsyltä rakenneultrassa rv 22

Oma toinen kolmannekseni oli IHANA. Kaikilla näin ei varmasti valitettavasti ole. Itse voin ihan super hyvin toisen kolmanneksen aikana. Ihan toisen kolmanneksen alussa mulla oli n. 1,5 viikkoa kestävä oksentelujakso, joka ONNEKSI loppui juuri parahiksi, ettei tarvinnut omaa häämekkoa sotkea 😅✌. Keskenmenoriski pieneni huomattavasti, joka helpotti omaa oloa valtavasti. Ei ollut turvotuksia, ei kipuiluja ja oli ihanaa seurailla vatsan kasvua ja ensimmäiset potkutkin tuntui (rv18), joita oli ihanaa päivittäin seurailla ja tunnustella. Tämän takia en nyt tee listaa vaivoista, joita toinen kolmannes toisi mukanaan, koska tämä on yleensä sitä melko vaivatonta kulta-aikaa. Toki ummetusta ja närästystä edelleen oli ja on vieläkin. Liitoskivut alkoivat vaivata jonkin verran ja pienet vatsakivut reippaammassa liikunnassa. Liitoskivut ovat luu-rustoliitoksien löystymistä ja tuntuvat yleensä lonkissa sekä häpyluun yläpuolella. Harjoitussupistukset myös alkoivat töissä ollessa, eli vatsa kovettui kivikovaksi kiveksi, mutta ei tehnyt kipeää. Tästä neuvolassa kyselinkin ja sieltä kerrottiin, ettei tämä ole vaarallista, jos tosiaan kipua ei ilmaannu.

Raudan tarve kasvoi raskauden puolenvälin tienoilla ja olikin tärkeää, että aloin syömään enemmän vihreitä: lehtikaali, pinaatti ja pavut ovat edelleenkin iso osa päivittäistä ruokavaliota. Oma hemoglobiinini on ollut kokoajan normaalitasoa eli n. 130 eikä minun ole tarvinnut syödä vielä rautalisää. Aloitin myös toisen kolmanneksen puolivälin tienoilla syömään vahvoja maitohappobakteereita, joita doulani suositteli käytettävän. Maitohappobakteereilla on tutkittu olevan vaikutusta ehkäistä jo sikiöaikana lapsen mahdollisia allergioita, koliikkia ja muita vaivoja. Niiden syömistä tulee jatkaa myös imetyksen ajan. Itse ajattelin, ettei tästä ole haittaakaan, joten aloin niitä syömään. Esim. täältä löydät aiheesta lisää tietoa. 🙂


Mitä toinen kolmas sitten pitää ylipäätänsä sisällään vauvan ja raskauden seurannan kannalta? Laaja terveystarkastus tehtiin viikoilla 13-16 ja tästä kirjoittelinkin innokkaana jo ensimmäisen kolmanneksen tapahtumissa. Rakenneultra tehdään viikoilla 19-22 ja itse pääsin sinne vasta viikoilla 22. Rakenneultrassa aloitetaan vauvan päästä, siirrytään tutkimaan sisäelimet ja lopuksi katsotaan vielä raajat läpi. Saat myös vauvasta painoarvion ja mahdollisesti myös tietää kumpaa sukupuolta lapsi on. Koronatilanteen vuoksi mies ei saanut kunnan ultriin osallistua ja tämän vuoksi me käytiin Helsingissä Perhe-Artessa selvittämässä meidän tulevan lapsen sukupuoli jo yhdessä ennen mun virallista rakenneultraa. Tämän teki kätilö ja hinnaksi tuli n. 70 €. Kätilö katsoi myös vauvan rakenteita eikä mitään poikkeavaa hänellä silmään hypännyt. Hän myös ihanasti kokoajan kertoi mitä ruudulla näkyi. ❤ Oli ihanaa päästä fiilistelemään kunnolla ajan kanssa vauvaa, kun kunnan ultrissa keskitytään tosiaan etsiämään niitä poikkeavuuksia ja niistä on ainakin minun kohdallani jäänyt vauvalle lepertelyt sikseen 😀 .

Seuraavat neuvolakäynnit olivat viikoilla 22-24 ja viikoilla 26-28. Näillä käynneillä mitattiin ensimmäistä kertaa SF-mitta eli häpyliitos-kohdunpohjamitta, joka kertaa kohdun koon. Mitattiin myös hemoglobiini ja keskusteltiin taas omasta mielialasta, jännityksistä tulevaa synnytystä kohtaan sekä neuvolaterkkari esitteli mulle erilaisia nettisivuja, joista voisin itse käydä lukemassa tulevaa synnytystä ajatellen etukäteen tietoa. Synnytysvalmenukset meidän kohdalla on koronan takia peruttu, eikä meille tarjota edes etävalmennusta. Omakustanteisesti kuitenkin doulan kautta saadaan päivän kestävä synnytysvalmennus, jota jo innolla odotetaan. Sokerirasitus tehdään pääsääntöisesti viikoilla 24-28 kaikille. Mun kokemuset tästä voit käydä lukemassa täältä. Sokerirasitukseen on hyvä varata etukäteen aika ja kannattaa myös selvittää mikä labra on paras paikka. Joissakin labroissa on raskaana oleville erillinen tila tai saatavilla lepopaikka.

Äitiysavustusta voi hakea Kelasta, kun raskautta on kulunut 154 päivää. Tarvitset tätä varten raskaustodistuksen, jonka neuvolaterveydenhoitaja kirjoittaa sinulle viikkojen 22-24 käynnillä. Äitiyspakkausta sai odotella jonkin aikaa, mutta saapui kyllä todella hyvissä ajoin! Voit käydä kurkkaamassa täältä, mitä äitiyspakkauksesta paljastui.


Masu oli jo kivan kokoinen rv 27

Jos koit tästä blogipostauksesta hyötyä, niin jaathan sen eteenpäin muillekin. ❤ Aurinkoista viikkoa ihanat ja tsemppiä toiseen kolmannekseen. Toivottavasti voit nyt hyvin ja saat nauttia masusta ja hyvästä olosta. Ota kaikki tästä ajasta nyt irti! 🙂

❤ Salla

Isyyspakkaus

Mä tein Markukselle isyyspakkauksen. Teemana oli keskittyä hänen jaksamiseen vauva-arjen keskellä, eikä niinkään vauvan hoitoon liittyviin asioihin. Eli siis enemmänkin hemmottelupaketti isälle ❤ . Olen nyt muutaman kuukauden tätä rakennellut ja nyt vihdoin, kun Markus kävi yhden päivän toimistolla, pääsin tekemään tämän rauhassa loppuun. Markus sai tämän siis aiemmin viime viikolla ja laitoinkin esittelyvideota jo silloin paketin sisällöstä. Videot on tallennettu raskaus highliteen, jos et vielä nähnyt niitä ❤ . Tein illalla mangolassit ja laitoin paketin odottamaan juomien kanssa parvekkeelle. Markus tuli kotiin, ja pyysin häntä tulemaan katsomaan ostoksia parvekkeelle, joita olin tehnyt. Siellä odotti sitten isyyspakkaus ja pienet iltapalat raskaan työn raatajaa. Yllätys siis onnistui ja mies oli iloinen 🙂 . Mitäkö sitten paketti sisälsi? Paketissa oli rutkasti kofeiinia tulevia valvottavia öitä varten, hieman omaa-aikaa isälle, perisuhdeaikaa, huumoria sekä miehen lempparisuklaata. Pakettiin en laittanut korvatulppia, koska miehellä on jo omat vakiot mitä käyttää. En myöskään löytänyt mistään kaupasta I ❤ DAD sukkia, jota olisivat olleet ihanat tähän (myöhemmin löysin sellaiset Cubus Kids:istä). Pakettia olisi voinut suurentaa vaipoilla ja erilaisilla vauvan hoitoon liittyvillä tavaroilla, mutta tämä tosiaan oli nyt enemmän isän jaksamiseen keskittyvä paketti.

Paketin sisältö:

  • Lavazza espressopapuja 1 kg
  • Nocco kofeiinipitoisia virvoitusjuomia 3 kpl
  • Vauvan bodyjä 2 (tilattu Amazonista)
  • Fazermint suklaarasia
  • Fazer Café 30 € lahjakortti (parisuhdeaikaa)
  • PS Store 50 € lahjakortti (isän omaa-aikaa)
  • Biotherm Homme – Total Recharge Eye silmänympärysvoide turvonneille ja tummille silmänalusille
  • Glade ilmanraikastin
  • Vapaudut vaipanvaihdosta kortteja 4 kpl
  • Huumoriohjeet, kuinka olla hyvä isä – mitä ei saa tehdä
  • Kirje

Itse paketti oli vain vanha pahvilaatikko, jonka löysin varastosta muuton jäljiltä. Päällystin sen ruskealla lahjapaperilla ja laitoin juuttinarulla paketin kiinni. Sisälle laitoin mustaa silkkipaperia peittämään tuotteet, jotta kirje ja isänä olemisen ohjeet hän bongaisi heti ja sitten pääsisi vasta itse tuotteiden kimppuun. Vaipanvaihdosta vapautumiskorttien sekä isyyden ohjeet -kuvat löysin Pinterestistä ja vain printtasin ne. Vauvan bodyt toivat persoonaa tähän boxiin, koska ollaan molemmat kovia Marvel faneja sekä mies tykkää kovasti omalla ajallaan pelailla pleikkarilla. Näin sain tästä boxista ihan mieheni näköisen ❤ . Tilasin bodyt Amazon.de:stä, niin vältyin myös tullimaksuilta, kun ei tarvinnut jenkeistä asti kuljettaa näitä meille. Persoonaa toi myös miehen lempparijuomat sekä suklaa.

Täällä jo innolla sekä vähän kauhullakin odotetaan milloin Papunen päättää ulos itsensä puskea. Jäädään seurailemaan tilannetta. 🤰

❤ Salla

Kummikutsut

Kummit meidän pienelle syyskuiselle Papuselle on nyt valittu ja tällä tavalla me heitä pyydettiin kummivanhemmiksi. ❤

Tällä viikolla saatiin vihdoin pyydettyä loputkin kummit meidän Papuselle. ❤ Kummeja tulee olemaan yhteensä neljä, joista kaksi ovat perheenjäseniä ja kaksi ovat ystäviä. Kaikki kummit ovat epävirallisia kummeja, koska emme kuulu kirkkoon. Haluttiin kuitenkin suoda meidän pienelle kummivanhemmat, sellaiset fiksut aikuiset, jotka auttavat häntä elämän varrella (ja ehkä vähän meitä vanhempiakin 😅).

Sain idean Facebookista, kun näin mainoksen Fazerilta räätälöidystä suklaalevystä. Ajattelin, että tuohan olisi aivan ihana tapa tehdä kummikutsut! Menin Fazerin sivuille ja aloin miettimään mitä ihanaa tähän kääreeseen voisi kirjoittaa. Takakanteen sai melko lyhyen kirjoituksen tehtyä ja aluksi ajattelin, että olisi ollut kiva kirjoittaa hieman pidempi teksi. Hyvä tästä kuitenkin tuli! 🙂 Kääreeseen hain tarpeet Sinellistä sekä Clas Ohlsonilta. Kaikki kummit suostuivat, joka tietysti oli pääasia, mutta oli kiva tehdä kummikutsut hieman erilaisella tavalla. ❤ Nyt voi tulevat kummivanhemmat heittää jalat pöydölle ja nauttia suklaasta, kun ei vielä kiusata kaiken maailman kysymyksillä 😅.

Miten te olette kysyneet läheisiänne kummivanhemmiksi? ❤

❤ Salla

Britax Smile 3 – vaunuarvio

Tästä löydät mun omat kokemukset Britax Smile III vaunuista. Kannattaako näitä vaunuja ostaa? Millaiset ne ovat käytössä? Paljonko näille tulee hintaa? Mitä lisävarusteita näihin saa? Ainakin näihin kysymyksiin löydät vastauksen tästä postauksesta.

Haettiin tosiaan muutama viikko sitten nämä Britaxen Smile III rattaat Varkkokauppa.com:ista ja kasattiin ne viime viikolla. Päästiin nyt vihdoinkin vähän koeajamaan näitä Tedin kanssa ulkoillessa ja käytiin kokeilemassa metsälenkki, hiekkatie ja asfaltti.

Vaunujen materiaalit tuntuivat korkealaatuisilta. Varsinkin työntöaisa tuntui todella mukavalle käsien alla tässä värissä/mallissa. Kopan aurinkosuojan sai helposti taitettua sisään, jos sitä ei halunnut pitää esillä. Kopan takaosasta sai myös vetoketjua auki. Kopan päällinen kiinnittyi kolmella nepparilla, jotka olivat kyllä hyvin jäykät. Itse en usko, että neppareita tulee kovin usein kiinni laitettua, kun ovat niin jäykät. Päällinen pysyi hyvin kiinni myös ilman neppareita. Sivussa on mm. magneetit, jotka pitävät päällisen paikallaan.

Kopan kiinnitysosa oli erittäin ”kevyt”, taaskaan voimaa ei tarvittu. Hankittiin myös Britax Römer Primo -turvakaukalo, joka kiinnittyi ja irtosi ihan yhtä helposti rattaiden rungosta.

Vaunujen jarru tuntui erittäin hyvältä, ei tarvittu voimaa juuri ollenkaan ja kivasti myös näytti värillä onko vaunut lukossa vai auki. Vapautus tapahtui samasta painamalla uudelleen. Renkaat ovat myös äärettömän hyvän kokoiset, eikä metsälenkilläkään juurakot haitanneet menoa. Asfaltilla ja hiekalla rattaat oli niin kevyet työntää, että yhdellä sormella olisi pärjännyt. Eturenkaat saa suoraan lukkoon, jos tykkää ennemmin vaunuja sillä tavalla työnnellä. Vaunut eivät kaarrelleet puolelta toiselle, vaan tasaisen suoraan sai työnnellä.

Koppaosa oli myös helppo irroittaa rungosta ja rungon sai nopeasti ja ilman turhaa voimaa kasaan. Mielestäni rattaat sai melko pieneen kasaan.


Mitä näistä vaunuista sitten saa maksaa? Nopealla Googletuksella halvin hinta löytyi Lastenturva.fi sivulta, joka myi näitä hintaan 699€. Hintaan ei vielä sisältynyt vauvan koppaosa, vaan isomman taaperon istuinosa. Yhdistelmäsetti missä tuli koppaosa, isomman taaperon istuinosa, turvakaukalo ja jalusta maksoi 1199€ Ozbaby.fi sivulla. Verkkokauppa.com myi myös samanlaista settiä, johon tuli vielä lisäksi itkuhälytin ja vaipparoskis yhdellä vaihtosetillä 1159,40€. Jos et tarvitse turvakaukaloa, niin yhdistelmävaunusetti eli istuinosa + koppaosa löytyi halvimmalla Verkkokauppa.com sivulta hintaan 898,90€.

Lisävarusteita, joita saa Britax Smile III vaunuihin:

  • sadesuoja
  • hyttysverkko
  • seisomalauta
  • mukiteline
  • hoitolaukku
  • lisäpehmusteita
  • lämpöpussi

Itse olen ainakin super tyytyväinen näihin vaunuihin! Katsotaan millaiset ovat sitten jokapäiväisessä käytössä. 🙂 Toivottavasti tämä postaus toi vastauksia sua askarruttaviin kysymyksiin! Jos koit tästä hyötyä, niin jaathan tämän eteenpäin. ❤

❤ Salla

RV 29 ja viimeinen kolmannes!

Tänään aamulla herätessäni avasin Preglife sovelluksen ja kauhukseni huomasin, että nyt on menossa jo viimeinen kolmannes! En ollut ajatellutkaan, että se on jo nyt! Tässähän ollaan jo loppusuoralla, eikä siitä tunnu olevan kauaakaan, kun vasta sain tietää olevani raskaana. Vatsasta on tullut ihan kiva kaveri silloin, kun se ei aiheuta alaselkäkipuja ja nilkkaturvotuksia. 🙈

Nyt lomalla on ollut kiva huomata, että nilkat ei enää turpoile samalla lailla kuin töissä, mutta alaselkää kyllä särkee, jos on ollut yhtään aktiivisempi päivä. Muuten vointi on ollut super hyvä ja energiaa on vielä riittänyt. Ruokaa on edelleen ihana laitella ja asunto on ihana pitää nyt siistinä. Ite oon helpottunut siitä, että nuo helteet hieman jo hellitti, koska viime yönäkin heräsin hikoiluun kolmesti, vaikka kaikki ikkunat ja parvekkeen ovi olivat auki. Tämä oma lämpöpatteri pitää kyllä huolen siitä, ettei kylmä tule. 🤰


Mitä meillä sitten on jo valmiina?

(Laittelin Instagramin storyn puolelle vähän videomateriaalia meidän rattaista! Käy kurkkaamassa ne täältä https://www.instagram.com/sallasalmela , myöhemmin ne löytyy tallennettuna kohokohdista!)

  • Rattaat on kasattu (tänään mennään myös testiajamaan niitä)
  • Turvaistuin on ostettu ja vaunuihin sovitettu (ei ole vielä sovitettu autoon tai harjoiteltu turvavyöllä sen kiinnitystä)
  • Vauvanvaatteet, vuodevaatteet, viltit, peitot, harsot, jne. pesty ja laitettu kokojärjestykseen vaatehuoneeseen
  • Raskausajan vakuutus on otettu, joka muuttuu suoraan lapsivakuutukseksi lapsen synnyttyä
  • Vauvan kehto on kasattu ja unipesä hankittu (kuva ylempänä)
  • Erilaisia tutteja ja niihin tehty itse tuttinauhoja (näistä laotan myöhemmin omaa blogikirjoitusta!)
  • Äitiyspakkauksen tavarat on purettu ja paikoillaan
  • Tärkein viimeisenä, eli doula otettu ❤

Mitä vielä puuttuu?

  • Vaipanvaihtoalusta/hoitotaso
  • Vaipanvaihtotarvikkeet esim. vaipat, talkki, vauvaöljy, jne.
  • Hoitolaukku (joka samalla toimisi synnärille lähdettäessäkin)
  • Tuttipullo/pulloja ja rintapumppu
  • Imetysvaatteet
  • Itkuhälytin
  • Kantoliina/reppu
  • Lasten lääkkeet mm. kuumelääkkeet (lasten sairaanhoitajana nämä ensimmäisenä mielessä, mitä pitää lääkekaapista löytyä 🙈)

Jos vaan on mitään vinkkejä vielä mitä kannattaisi hankkia tai tehdä ennen vauvan syntymää, niin kerrothan! 🙂 Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille ☀

❤ Salla

Epidemiahäät

Unelmahäät ulkomailla kahdestaan karaten vaihtuivat lennosta. Kerroinkin jo aiemmassa blogikirjoituksessa, kuinka meidän Santorinihäät vaihtuvat Suomen pienimuotoiseksi perhejuhlaksi. Meille oli kuitenkin alusta asti selvää, että haluttiin vain molempien perheet paikalle ja isoimpana toiveena oli, että Tedi pääsi myös mukaan ❤ .

Santoriinin häiden suunnittelusta meillä oli jäänyt jo estettömyystodistukset, hääpuvut ja sormukset kaiverrettuna valmiiksi. Päätettiin, että järjestetään kuitenkin ne häät, kun osa työstäkin on jo tehty. Hääpaikan valinta oli helppo! Olin jo monta vuotta sitten sanonut, että Kalviikissa on ihanan näköinen huvila nimeltä Villa Andania, jossa olisi ihana mennä joskus naimisiin. Ollaan käyty uittamassa koiria jo vuosia ihan siinä Villa Andanian vieressä rannalla, joten paikka oli jo puoliksi tuttu.

Hääasusta sen verran, että olen aina halunnut kukkaseppeleen ja nyt ihastuin eukalyptukseen, joka muistuttaa ainakin mua Kreikasta ja Santorinista. Hääpuvun ostin jo noin vuosi sitten, mutta en kyllä ollut ajatellut sitä hääpuvuksi silloin. 😄 Olen aina pitänyt hieman yksinkertaisemmasta mekosta ilman röyhelöitä.

Hääpäivän aamuna mua jännitti ihan hirveästi etten vaan voi pahoin. Olin edellisellä viikolla monena päivänä oksennellut tämän masuasukin vuoksi. Onneksi herätessä olo oli hyvä, enkä edelleenkään voinut uskoa, että me mennään tänään naimisiin! Laittauduttiin yhdessä kotona ja hiusten laitossa sitä aikaa vasta kuluikin. Mun vanhemmat tuli hakemaan meitä täältä kotoa ja ajettiin yhtä matkaa juhlapaikalle. Tedi tietysti luuli, että ollaan vaan uimaan menossa, mutta oli kuitenkin onnellinen, kun juhlapaikalla oli buffetti 🐶. Mun sisarukset ja Markuksen vanhemmat saapuivat melkein heti perässä paikalle ja päätettiin, että suoritetaan vihkiminen ulkona. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Vihkijän tullessa paikalle, hän tarkisti meidän henkilöllisyyden ja asetuttiin vihkipaikalle. Ei haluttu vihkimisen aikana mitään puheita pitää ja vihkiminen olikin ohi noin kahdessa minuutissa 🙈. Vaihdettiin sormuket ja pussattiin päälle! Mentiin vihkimisen jälkeen ottamaan hääkuvia laiturille. Markuksen sisko avusti tässä hommassa, eikä meillä ollut virallista kuvaajaa. Oltiin ostettu Theron Catering:istä häämenu, joka oli aivan taivaallisen hyvä! Ei voida kun suositella. Menuun kuului alkuruoka, pääruoka, hääkakku ja kahvit. Tunnelma oli ihanan rauhallinen ja intiimi. Häiden lopuksi otettin vielä muutamat kuvat pihalla ja mentiin yhdessä kotiin. Toiveena on, että tämän koronaepidemian jälkeen päästään vielä juhlistamaan meitä jonnekin kylpylähotelliin yhdessä ennen papusen syntymää. Ajateltiin myös mennä uusimaan jonain päivänä meidän vihkivalat ulkomaille, niin saadaan myös ne häät, jotka alunperin oltiin suunniteltu. ❤

Mitä häät sitten maksoivat? Tilasin häämekon Lulus:ista ja mekko maksoi kuljetuksineen n. 85€. Sormus kaiverrettuna 650€. Kukkakimppu + seppele + sulhasen viehe = 95€. Juhlapaikka + catering = 2000€. Maistraatin vihkijä paikalle viikonloppuna = 250€. Alkoholijuomat 50€. Eli häiden hinnaksi tuli pyöreästi noin 3130€.

Tässä vielä muutamia kuvia meidän päivästä. ❤

❤ Salla