Toinen kolmannes – mitä odottaa?

Raskauden toinen kolmannes eli rv 13-27. Mitä on mahdollisesti luvassa? Oletko kuullut jo kauhutarinoita sokerirasituksesta? Mietitkö jo pääsetkö kohta availemaan tulevaa äitiyspakkausta? Mulla on nyt viimeinen kolmannes menossa ja ajattelinkin nyt yhteenvedota millainen mun oma toinen kolmannes oli (mulla on nyt jo ikävä sitä aikaa). Mitä ehkä sinäkin voit odottaa tapahtuvan? Kirjoittelin samankaltaista postausta jo ensimmäisestä kolmanneksestakin. Löydät sen tästä.

Facepalm meidän tulevalta tytsyltä rakenneultrassa rv 22

Oma toinen kolmannekseni oli IHANA. Kaikilla näin ei varmasti valitettavasti ole. Itse voin ihan super hyvin toisen kolmanneksen aikana. Ihan toisen kolmanneksen alussa mulla oli n. 1,5 viikkoa kestävä oksentelujakso, joka ONNEKSI loppui juuri parahiksi, ettei tarvinnut omaa häämekkoa sotkea 😅✌. Keskenmenoriski pieneni huomattavasti, joka helpotti omaa oloa valtavasti. Ei ollut turvotuksia, ei kipuiluja ja oli ihanaa seurailla vatsan kasvua ja ensimmäiset potkutkin tuntui (rv18), joita oli ihanaa päivittäin seurailla ja tunnustella. Tämän takia en nyt tee listaa vaivoista, joita toinen kolmannes toisi mukanaan, koska tämä on yleensä sitä melko vaivatonta kulta-aikaa. Toki ummetusta ja närästystä edelleen oli ja on vieläkin. Liitoskivut alkoivat vaivata jonkin verran ja pienet vatsakivut reippaammassa liikunnassa. Liitoskivut ovat luu-rustoliitoksien löystymistä ja tuntuvat yleensä lonkissa sekä häpyluun yläpuolella. Harjoitussupistukset myös alkoivat töissä ollessa, eli vatsa kovettui kivikovaksi kiveksi, mutta ei tehnyt kipeää. Tästä neuvolassa kyselinkin ja sieltä kerrottiin, ettei tämä ole vaarallista, jos tosiaan kipua ei ilmaannu.

Raudan tarve kasvoi raskauden puolenvälin tienoilla ja olikin tärkeää, että aloin syömään enemmän vihreitä: lehtikaali, pinaatti ja pavut ovat edelleenkin iso osa päivittäistä ruokavaliota. Oma hemoglobiinini on ollut kokoajan normaalitasoa eli n. 130 eikä minun ole tarvinnut syödä vielä rautalisää. Aloitin myös toisen kolmanneksen puolivälin tienoilla syömään vahvoja maitohappobakteereita, joita doulani suositteli käytettävän. Maitohappobakteereilla on tutkittu olevan vaikutusta ehkäistä jo sikiöaikana lapsen mahdollisia allergioita, koliikkia ja muita vaivoja. Niiden syömistä tulee jatkaa myös imetyksen ajan. Itse ajattelin, ettei tästä ole haittaakaan, joten aloin niitä syömään. Esim. täältä löydät aiheesta lisää tietoa. 🙂


Mitä toinen kolmas sitten pitää ylipäätänsä sisällään vauvan ja raskauden seurannan kannalta? Laaja terveystarkastus tehtiin viikoilla 13-16 ja tästä kirjoittelinkin innokkaana jo ensimmäisen kolmanneksen tapahtumissa. Rakenneultra tehdään viikoilla 19-22 ja itse pääsin sinne vasta viikoilla 22. Rakenneultrassa aloitetaan vauvan päästä, siirrytään tutkimaan sisäelimet ja lopuksi katsotaan vielä raajat läpi. Saat myös vauvasta painoarvion ja mahdollisesti myös tietää kumpaa sukupuolta lapsi on. Koronatilanteen vuoksi mies ei saanut kunnan ultriin osallistua ja tämän vuoksi me käytiin Helsingissä Perhe-Artessa selvittämässä meidän tulevan lapsen sukupuoli jo yhdessä ennen mun virallista rakenneultraa. Tämän teki kätilö ja hinnaksi tuli n. 70 €. Kätilö katsoi myös vauvan rakenteita eikä mitään poikkeavaa hänellä silmään hypännyt. Hän myös ihanasti kokoajan kertoi mitä ruudulla näkyi. ❤ Oli ihanaa päästä fiilistelemään kunnolla ajan kanssa vauvaa, kun kunnan ultrissa keskitytään tosiaan etsiämään niitä poikkeavuuksia ja niistä on ainakin minun kohdallani jäänyt vauvalle lepertelyt sikseen 😀 .

Seuraavat neuvolakäynnit olivat viikoilla 22-24 ja viikoilla 26-28. Näillä käynneillä mitattiin ensimmäistä kertaa SF-mitta eli häpyliitos-kohdunpohjamitta, joka kertaa kohdun koon. Mitattiin myös hemoglobiini ja keskusteltiin taas omasta mielialasta, jännityksistä tulevaa synnytystä kohtaan sekä neuvolaterkkari esitteli mulle erilaisia nettisivuja, joista voisin itse käydä lukemassa tulevaa synnytystä ajatellen etukäteen tietoa. Synnytysvalmenukset meidän kohdalla on koronan takia peruttu, eikä meille tarjota edes etävalmennusta. Omakustanteisesti kuitenkin doulan kautta saadaan päivän kestävä synnytysvalmennus, jota jo innolla odotetaan. Sokerirasitus tehdään pääsääntöisesti viikoilla 24-28 kaikille. Mun kokemuset tästä voit käydä lukemassa täältä. Sokerirasitukseen on hyvä varata etukäteen aika ja kannattaa myös selvittää mikä labra on paras paikka. Joissakin labroissa on raskaana oleville erillinen tila tai saatavilla lepopaikka.

Äitiysavustusta voi hakea Kelasta, kun raskautta on kulunut 154 päivää. Tarvitset tätä varten raskaustodistuksen, jonka neuvolaterveydenhoitaja kirjoittaa sinulle viikkojen 22-24 käynnillä. Äitiyspakkausta sai odotella jonkin aikaa, mutta saapui kyllä todella hyvissä ajoin! Voit käydä kurkkaamassa täältä, mitä äitiyspakkauksesta paljastui.


Masu oli jo kivan kokoinen rv 27

Jos koit tästä blogipostauksesta hyötyä, niin jaathan sen eteenpäin muillekin. ❤ Aurinkoista viikkoa ihanat ja tsemppiä toiseen kolmannekseen. Toivottavasti voit nyt hyvin ja saat nauttia masusta ja hyvästä olosta. Ota kaikki tästä ajasta nyt irti! 🙂

❤ Salla

Potkii, potkii!

Toinen kolmannes jo kohta loppumetreillä ja oon kyllä kummastellut tätä, että miten tää raskaus onkin mennyt ihan niin kuin oppikirjoissa! Oon voinut ihan super hyvin, eli vahvistan senkin väittämän, että toinen kolmannes on ihanaa aikaa 😅. Välillä närästää, päätä välillä särkee, tulee harjoitussupistuksia, ummettaa ja nyt on alkanut uusi oire, eli suonenvedot! Ai kamalaa kuinka ärsyttääkin heräillä niihin keskellä yötä ja sitten saakin taas hetken odotella, että saa uudestaan unen päästä kiinni. Raskausarpia ei ole vielä tullut ollenkaan, eli niitä odotellessa vielä (tai sitten ei 🙊). En ihan tarkkaan tiedä mitä se viimeinen kolmannes mukanaan tuo paitsi turvotuksia ja väsymystä. Ehkä vähän kauhulla sitä odottelen näiden kesähelteiden vuoksi ja sitä miten enää töissä pystyy sitten käymään, jos kovastikin turvottelee. Potkuja on sadellut ja vielä on ilmeisesti tilaa vauvallakin siellä kohdussa liikkua. Ilmeisesti jossakin vaiheessa, kun tila alkaa käydä vähiin, niin potkutkin vähenee tai alkaa ainakin tekemään kipeää.

Laittelin aiemmin tänään hieman potkuista videota IG storyjen puolelle ja kuvailin myös vähän omia fiiliksiä sinne. Potkuja on alkanut nyt muutaman viikon sisään tulla paljon enemmän! Viikolla 18 tunsin ensimmäiset potkut, joita taisin alussa kyllä luulla vaan pieruiksi 🙈. 23 viikolla taisin ensimmäistä kertaa nähdä masun päältä, kun papunen potkii. Jotenkin en osannut edes olettaa, että tää voi tuntua näin ihanalta, kun näkee ja tuntee oman lapsen kasvavan tuolla sisällä. Aluksi oli pelko, etten ehkä kiinny tähän masuun, mutta nyt se on kyllä jo kovin rakas 🙂 . Laittelen alle vielä vähän lisää kuvaa tästä vauvamahasta, kun tätä on niin kiva fiilistellä! 🤰


Olin jotenkin järkyttynyt aamulla, kun avasin Preggers sovelluksen ja sieltä pamahti ruutuun kukkakaali! ”Siis onko se jo niin iso!” Oli mun ensimmäinen lause tänään aamulla, kun katsoin, että se on jo 800g ja viikon lopussa jo 900g painava. Sehän on jo melkein kilon 🙊! Oli ihan helpottavaa tietää, että jos papunen nyt päättäisi tähän maailmaan tupsahtaa, niin sillä olisi jo mahdollisuus sairaalahoidolla selvitä hengissä. Toivon todella, että hän viihtyy kyllä loppumetreille asti siellä masussa. Ensimmäinen syyskuinen2020 syntyi jo ja toivon, että koko perheellä menee kaikki hyvin! ❤

Mua kiinnostaisi kovasti kuulla, että millainen teidän viimeinen kolmannes oli! Mahtavaa viikkoa ja nauttikaa ihanat auringosta. ❤

❤ Salla